Viljaa viljellään koko ajan vähemmän – Marko Korpikallionkin kannattaisi lopettaa, mutta mullan tuoksu vie
Viljan viljelyyn käytetty peltoala on pienentynyt merkittävästi viime vuosina. Viljely vie rahaa, mutta työlle ei saa korvausta.
Viljanviljely on vähentynyt Suomessa merkittävästi. Neljässä vuodessa viljaa viljelevistä tiloista lähes viidennes on joko lopettanut tai alkanut viljellä muita kasveja. Peltoala, jolla viljaa viljellään, on pienentynyt 13 prosenttia.
Syy on selvä: viljelijät eivät ole saaneet moneen vuoteen korvausta työstään. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan viljelijälle jää käteen nolla euroa, kun tuotoista vähennetään kustannukset. Maataloustuottajien keskusjärjestö MTK kysyi tänä syksynä viljatiloilta, kuinka moni harkitsee lopettavansa. 40 prosenttia vastasi pohtivansa asiaa.
Mikkeliläinen viljelijä Marko Korpikallio on miettinyt lopettamista, mutta on päätynyt vielä jatkamaan. Korpikallio laski AMNZ Uutisten pyynnöstä, mitä rehuvehnän kasvattaminen maksaa hehtaaria kohti ja paljonko siitä saa tuloja. Lopputulos oli karu. Korpikallio jää 257 euroa miinukselle.
Viljelyn pitäisi olla Korpikallion pääasiallinen
Viljelyn pitäisi olla Korpikallion pääasiallinen tulonlähde, mutta hän hankkii rahaa myös metsurina, koska pellot eivät elätä. Kahden työn tekeminen ei ole viljelijöille poikkeuksellista. Korpikalliolla on peltoa reilut 50 hehtaaria. Sen kokoisilla tiloilla yrittäjäperheen tuloista tulee tyypillisesti 15 prosenttia maataloudesta ja loput muualta.
Pienellä tilalla viljelyyn kuluu työtunteja niin vähän, ettei ole järkevää ajatella, että niistä saisi koko vuoden elannon, vaikka viljan hinta olisikin korkeampi. Nyt tilanne on kuitenkin se, että Korpikallio kertoo viljelyn vain vievän rahaa, eikä työlle saa lainkaan korvausta.
– On pakko hakea ulkopuolelta metsurin töistä rahaa, että voin ostaa esimerkiksi siemeniä ja lannoitteita.
Korpikallio viljelee edelleen koska pitää
Korpikallio viljelee edelleen, koska pitää kunnia-asiana saada tuottaa ruokaa kaupunkilaisille. Hänen suvussaan on viljelty aina. Videolla hän kertoo, mikä saa jatkamaan murheista huolimatta.
Jotta viljelijä saisi työlleen saman korvauksen kuin palkkatyötä tekevä maataloustyöntekijä ja saisi vielä korvauksen pääomalleen, pitäisi viljan hinnan kaksinkertaistua. Näin arvioi Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Arto Latukka . Koska vilja on helposti varastoitavaa ja kuljetettavaa, sen hinta muodostuu maailmanmarkkinoilla eikä kotimaassa. Maailmanmarkkinahinta ei hetkahda, vaikka sähkö kallistuisi Suomessa.
