Mika Niemelä päivitteli lomansa pituutta – katso, millä aloilla on pisimmät lomat

Valtion virkamiehet saavat Suomessa pisimpiä lomia, jopa yli 7 viikkoa vuodessa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä hämmästeli omaa 38 päivän lomaansa esitellessään julkisen talouden sopeutuskeinoja. JUKOn toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen muistuttaa, että pitkät lomat sovittiin 1970-luvulla, kun julkisella sektorilla ei ollut rahaa palkankorotuksiin.

Yksityisellä sektorilla tavallinen enimmäisloma on 5 viikkoa, mutta joillakin aloilla työehtosopimus takaa pidemmän loman. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä hämmästeli maanantaina omaa 38 päivän mittaista vuosilomaansa, kun hän esitteli vaihtoehtoja julkisen talouden sopeuttamiseksi ensi vaalikaudella.

– Minä en ainakaan ymmärrä, minkä takia minulla on pidemmät lomat kuin minun ystävilläni yksityisellä sektorilla, Niemelä pohti.

Suomessa pisimmät vuosilomat ovat tyypillisesti

Suomessa pisimmät vuosilomat ovat tyypillisesti opettajilla, valtion virkamiehillä sekä osalla kuntien, hyvinvointialueiden ja yliopistojen työntekijöistä. Valtion virkamiesten 38 päivän lomia pidentää sekin, että toisin kuin monella muulla alalla, lauantait eivät heillä kuluta vuosilomapäiviä. Niinpä heillä on vuodessa lomaa kaikkiaan seitsemän viikkoa ja kolme päivää.

Täysi 38 päivän lomapotti tosin vaatii 15 vuoden työuran. Koko uraa ei kuitenkaan tarvitse tehdä valtiolla, vaan myös muualla tehdyt työt voidaan laskea mukaan, jos niistä on hyötyä nykyisessä työssä. Vähintään vuoden työkokemuksella valtion työntekijän loman pituus on 30 päivää.

Myös kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöillä lomaa on samaan tapaan parhaimmillaan 38 päivää. Julkisen sektorin vuosilomat perustuvat 1970-luvulla tehtyihin virka- ja työehtosopimusratkaisuihin, kertoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtaja Jouni Vattulainen .

Kun sopimusneuvotteluissa ei löytynyt rahaa

– Kun sopimusneuvotteluissa ei löytynyt rahaa palkankorotuksiin, julkisella puolella sovittiin vuosilomalain minitasoa pidemmistä vuosilomista. Yksityinen sektori sai tuolloin suuremmat palkankorotukset, hän sanoo.

Lauantaipäivien laskennasta taas luovuttiin 2000-luvun alussa. Vattulaisen mukaan pitkät lomat ovat edelleen tärkeä veto- ja pitovoimatekijä aloilla, joilla julkinen sektori ei pysty kilpailemaan palkoilla.