Tätä moni ei tiedä: koiran naamiointi voi olla laitonta
Salla Kuikka kuvaa kauhukuvia eläimistä sosiaaliseen mediaan. Laki kieltää eläimen värjäämisen, mutta jättää paljon tulkinnanvaraa.
Valokuvaaja Salla Kuikka taputtelee kylmäsavea avustajansa Jenni ”Jepe” Raivion kasvoille ja vaatteisiin. Saven päälle kuvaaja valuttaa juuri sulatettua naudanverta. Kuikka käyttää samoja aineita koiran turkkiin, jotta saa eläimen näyttämään valokuvissa elävältä kuolleelta.
Tällä kertaa AMNZ Uutiset on pyytänyt, ettei autossa odottavaa afgaaninvinttikoira Paviaania naamioida. Syynä on vuoden 2024 alussa voimaan tullut eläinten hyvinvointilaki , joka kieltää eläimen värjäämisen sen ulkonäön muuttamiseksi. On mahdollista, että lemmikkien naamiointi kuviin on laitonta.
– Sotken ja maskeeraan, en värjää. Kaikki aineet lähtevät pois vedellä, Kuikka sanoo.
Tässä jutussa julkaisemme vain Kuikan
Tässä jutussa julkaisemme vain Kuikan valokuvia, jotka hän on ottanut ennen vuotta 2024. Vanha eläinsuojelulaki ei kieltänyt eläimen värjäämistä. AMNZ Uutiset julkaisee nämä kuvat, koska ne havainnollistavat asiaa ja koska lemmikkieläinten kuvaaminen on yleinen ilmiö, johon liittyy eettisiä näkökulmia.
Eläinten hyvinvointilaki kieltää yksiselitteisesti eläimen värjäämisen. Laissa ei määritellä, millaisia aineita värjäyskielto koskee. Kiellolla onkin laajempi tavoite: edistää eläinten kunnioittavaa kohtelua ja estää vain ihmisten viihdyttämiseen tähtäävä toiminta. Lain perusteluiden mukaan eläintä ei kohdella hyvin ja kunnioittavasti, jos se asetetaan somisteeksi tai esitetään muuna kuin eläimenä.
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen tohtori Tarja Koskela sanoo, että värjääminen on vastoin lain tarkoitusta eläimen kunnioittavasta kohtelusta.
Eläimen ulkomuotoa muutetaan tavalla
– Eläimen ulkomuotoa muutetaan tavalla tai toisella. Aineen ei tarvitse aiheuttaa eläimelle kipua, kirvelyä tai vastaavaa tuntemusta, vaan riittää, että sitä laitetaan eläimeen.
Myös Suomen eläinoikeusjuristit ry:n puheenjohtaja ja Turun yliopiston oikeustieteen tutkija Venla Mathlein muistuttaa, että värjäyskiellon taustalla on ajatus, että värjäys tapahtuu ihmisen viihteeksi eikä eläinten hyvinvoinnin vuoksi.
