Yksi maailman suurimmista kaupungeista vajoaa – Edessä on erittäin vaikea valinta
Mexico City on yksi maailman suurimmista ja samalla yksi nopeimmin vajoavista kaupungeista.
Mexico Cityn historiallisessa keskustassa kävellessä on olo paikoin kuin Särkänniemen Metkulassa. Viettääkö lattia vasemmalle vai kuvittelenko vain, huomaan kysyväni itseltäni kävellessäni ylämäkeen kohti alttaria Marian taivaaseenottamisen kirkossa ( Catedral Metropolitana de la Asunción de María ).
Mexico Cityn vajoaminen nousi isosti uutisiin keväällä , kun Nasa tiedotti uuden Nisar-tutkansa havainnoista, joiden mukaan Meksikon pääkaupunki vajoaa paikoin jopa 14 tuumaa (35 senttimetriä) vuodessa. Ongelma ei kuitenkaan ole vajoaminen itsessään, sanoo Darío Solano-Rojas , geologisen insinööritieteen professori Mexico Cityn arvostetussa Unam-yliopistossa.
– Vaikka vajoamista tapahtuisi 30 senttimetriä vuodessa, on se sama kuin mitään ei tapahtuisi, jos kaikki muukin vajoaa. Mutta jos rakennus vajoaa yhdeltä puolelta yhdenkin sentin nopeammin kuin toiselta, siitä aiheutuu suuria ongelmia, Solano-Rojas sanoo.
Vajoaminen huomattiin jo sata vuotta
Vajoaminen huomattiin jo sata vuotta sitten, vuonna 1925. Siitä lähtien Mexico City on vajonnut jopa toistakymmentä metriä. Uusi satelliitti on hieno ja tarjoaa lisää avointa dataa, mutta tiedot vajoamisesta eivät varsinaisesti ole tutkijoille mikään uutinen, Solano-Rojas sanoo.
– Siinä mielessä, mitä pystymme näkemään, siinä ei ollut kovinkaan paljoa uutta. Olemme tutkineet kaupunkia muilla satelliiteilla ja meillä oli jo kaikki yksityiskohdat. Ehkä se kuulosti uudelta, koska se oli suunnattu yhdysvaltalaiselle yleisölle ja siinä puhuttiin tuumista eikä senttimetreistä, joita näissä tutkimuksissa yleensä käytetään.
Satelliiteista puhuessaan Solano-Rojas nostaa esiin suomalaisyrityksen roolin: vajoamisen seuraamisessa käytetään myös avaruusteknologiayhtiö Iceyen tarjoamien satelliittien insar-teknologiaa.
Mexico City on äärimmäinen esimerkki
Mexico City on äärimmäinen esimerkki, mutta vajoamista tapahtuu “kaikkialla maailmassa”, Solano-Rojas sanoo. Esimerkkejä on lukuisia: Teheran, San Joaquinin ja Santa Claran laaksot Kaliforniassa, New York, Venetsia, Bangkok… Maailman suurin kaupunki, Indonesian Jakarta, vajoaa mereen niin uhkaavasti, että maahan rakennetaan kokonaan uutta pääkaupunkia Borneoon.
– Tämä on modernien yhteiskuntien ongelma, Solano-Rojas sanoo.
– Haluamme rakentaa kaupungit tasaisiin paikkoihin. Tasaiset alueet ovat yleensä tasaisia, koska niiden alle on kerrostunut sedimenttejä. Ja näillä alueilla on usein pohjavettä, koska nämä kerrokset pystyvät suodattamaan ja varastoimaan vettä.
Mexico City on rakennettu asteekkivaltakunnan pääkaupungin Tenochtitlánin ympärille, kun espanjalaiset valloittajat kuivattivat sen ympärillä olleen Texcoco-järven.
