Tämän kellarin asiakirjat aloittivat keskustelun naisten äänioikeudesta – Kansallisarkisto ei huoli niitä kokoelmiinsa

Kuopiolaisen koulun kellarissa on asiakirjoja, jotka todentavat ensiaskeleita naisten äänioikeudelle Suomessa. Talouskouluna tunnetun puurakennuksen kivijalassa on ovi, joka johtaa pieneen arkistokellariin. Perimmäisellä alahyllyllä on 13 vaatimattoman näköistä pahvikansiota.

Kansioista vanhin sisältää käsikirjoitettuja papereita vuodelta 1886. Niihin on dokumentoitu Minna Canthin ja muiden kuopiolaisten naisvaikuttajien pitämät kokoukset, joissa perustettiin Kuopion Naisyhdistys. Edistyksellinen yhdistys pyrki parantamaan naisten taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa, kuten naisten äänioikeutta.

Arkistossa on ahkerasti kokoustaneen yhdistyksen pöytäkirjoja, puheita, kirjeitä ja vuosikertomuksia vuosilta 1886–1979. Kansiot ovat olleet kellarissa yhdistyksen lakkauttamisesta, eli vuodesta 1979 lähtien. Kuopion talouskoulun säätiön asiamiehen Hanni-Mari Larronmaan mukaan dokumentit päätyivät Talouskoulun kellariin, koska Kuopion Naisyhdistys oli käynnistämässä koulun toimintaa.

Talouskoulua pidettiin Naisyhdistyksen viimeisenä linnakkeena

– Talouskoulua pidettiin Naisyhdistyksen viimeisenä linnakkeena.

Larronmaa sai tietää arkistosta kymmenen vuotta sitten, kun tutkija otti yhteyttä dokumenttien tiimoilta. Hanni-Mari Larronmaa kertoo, miten hän reagoi löytäessään arkiston kellarista: Viime vuosina arkisto on ollut ainakin Minna Canthin asuintalon kunnostusta edistävän Kanttilan kannatusyhdistyksen tiedossa.

Kuopion Naisyhdistyksen dokumenttien joukossa on muistio joulukuussa 1896 pidetystä kokouksesta. Siinä yhdistys valitsi keskuudestaan kolme henkilöä, jotka lähtivät tapaamaan kuopiolaisia valtiopäivämiehiä. Delegaation tarkoituksena oli saada miehet tekemään valtiopäivillä aloite naisten äänioikeudesta.

Näin arkistossa olevaan pöytäkirjaan

Näin arkistossa olevaan pöytäkirjaan on kirjoitettu kokouksesta, joka oli alku naisten äänioikeuteen johtaneelle kehitykselle: Kansion seuraava pöytäkirja kertoo, että kolme valtiopäivämiestä lupasi tehdä aloitteen naisten äänestysoikeudesta.

Historian tutkija, emeritaprofessori Irma Sulkunen pitää kuopiolaisten vaikuttajanaisten tekemää aloitetta päänavauksena sille, että suomalaiset naiset muutaman vuoden kuluttua tästä saivat äänioikeuden.

– Aika oli hyvin kuohuvaa ja siinä tapahtui paljon, mutta kuopiolaisten naisten aloite oli lähtölaukaus tälle keskustelulle.