Tämä tiedetään kylmälaiteiskuista Suomessa nyt

Suomi vaikuttaa välttyneen pahimmilta kylmälaitteisiin ympäri Eurooppaa kohdistuneissa verkkohyökkäyksissä. Suomessa tiedossa olevia tapauksia maanantain ja tiistaiaamun ajalta on alle kymmenen, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tietoturva-asiantuntija Roni Kokkola .

Uusia tapauksia ympäri Eurooppaa on silti ilmennyt. Kokkolan mukaan Suomi vaikuttaa selviytyneen hyvän varautumisen, yhteistyön ja onnistuneen viestinnän ansiosta. Kyberturvallisuuskeskus alkoi kartoittaa laitteita ja varoittaa suomalaisorganisaatioita tilanteesta Ranskassa kolme viikkoa sitten tapahtuneiden iskujen jälkeen. Tämän jälkeen viranomaiset olivat yhteydessä yrityksiin, joista laitteita löytyi.

– Kyberturvallisuudessa ja muussakin turvallisuudessa olemme hyvin varautunut valtio. Yhteistyö yksityisten organisaatioiden ja valtionhallinnon toimijoiden kanssa on tosi tiivistä. Ennakoiminen ja varautuminen yleensä ennaltaehkäisevät isojakin kyberloukkauksia, Kokkola sanoo.

Ruotsissa ja Virossa kyberturvallisuus

Ruotsissa ja Virossa kyberturvallisuus on hyvällä tolalla. Silti kummastakin maasta on raportoitu onnistuneita iskuja. Kokkolan mukaan yhteistyö Suomessa on poikkeuksellisen avointa.

– Täällä otetaan varoitukset, tiedonvaihto ja ennakkomerkit hyvin vakavasti. Meillä varautumisen kulttuuri ja yhteistyö ovat esimerkinomaisia verrattuna tosi moneen muuhun kansainväliseen kumppaniin, ihan lähialueeltakin Euroopasta.

Ruotsissa nostettiin maanantaina esille huoli siitä, että myös apteekeissa, rokotesäilytyksessä ja muussa terveydenhuollossa käytetään kylmälaitteita. Kokkolan mukaan Kyberturvallisuuskeskuksella ei ole tiedossa merkkejä siitä, että terveydenhuoltosektoriin tai muuhun uuteen merkittävään huoltovarmuuskriittiseen toimijaan olisi kohdistunut uhkaa.

Meillä on omat terveydenhuollolle suunnatut

– Meillä on omat terveydenhuollolle suunnatut verkostot, joissa aktiivisesti jaetaan tietoa tällaisesta. Juurikin tämänkaltaiset tapaukset, joissa pystytään operatiivisen teknologian järjestelmiin vaikuttamaan, ovat organisaatioille hyvä syy tarkastaa, mitä laitteita on oikeasti käytössä ja kytkettynä verkkoon.

– Ja mikäli näitä laitteita ei tarvitsisi olla siellä verkossa, niin on suositeltavaa, että niitä ei siellä verkossa sitten käytetä.

Lähde: Roni Kokkola, Kyberturvallisuuskeskus Kukaan ei ole toistaiseksi ottanut vastuuta kylmälaiteiskuista. Kokkolan mukaan poliisi vastaa tutkinnasta, mutta pääsääntöisesti verkkohyökkäysten takana voi olla kolme tekijätyyppiä: näkyvyyttä haluavat haktivistit eli verkkoaktivistit, rahaa tavoittelevat rikolliset tai vaikuttamiseen pyrkivät valtiolliset toimijat.