Tällä laitteella Norja veivasi olympialaisissa – Mika näki kaiken
Näin toimii Milano-Cortinassa kohun keskiöön pulpahtanut voidepata.
Suomalainen suksiasiantuntija Mika Ström todisti aitiopaikalta viime talvena Milano-Cortinan olympiahiihtojen sprinttipäivänä Norjan huoltotiimin puliveivausta.
– Norja hyötyi selvästi, kun heillä oli käytössä voidepata, Atomicin Suomen tallipäällikkönä toimiva Ström toteaa.
Kansainvälinen hiihtoliitto Fis antoi Norjalle luvan käyttää sprinttikilpailujen aikana akkukäyttöistä voidepataa, mutta ”unohti” tiedottaa muita joukkueita, että laitteen käyttö on sallittua. Muun muassa Suomen voitelupäällikkö Heikki Tonteri sydämistyi ja kutsui neljänneksi miesten sprintissä sijoittunutta Lauri Vuorista moraaliseksi olympiavoittajaksi.
Episodi menee täysin Fisin piikkiin
– Episodi menee täysin Fisin piikkiin. Minulle tapaus kertoo, missä asemassa Norja on. Viime tingassa on kysytty lupa voidepadan käyttöön, ja lupa on saatu. Eivät norjalaiset tehneet mitään väärää. He osaavat pelata tämän pelin.
Sukset pitää toimittaa 30 minuuttia ennen starttia fluoritestaukseen. Perinteisen etenemistavan kilpailuissa huoltomiehet saavat muuttaa suksien pitovoitelua starttipistoolin pamahdukseen saakka.
– Norjalaiset toivat sukset pohjaliistereissä fluoritestauskarsinaan. Toisaalla huoltomiehet hiihtivät testiä ja hakivat parasta mahdollista pitoa ihan viimeiseen asti. Kun tuli tieto, että tämä pito on paras, huoltorekalta tuotiin voidepataan kaukalo, johon oli pito sekoitettu valmiiksi. Kaukalo laitettiin voidepataan, vedettiin pintaliisteri suksiin ja sitten mentiin viivalle.
Muut joukkueet olivat tehneet pitovoitelun
Muut joukkueet olivat tehneet pitovoitelun huoltorekalla ennen kuin sukset oli viety fluoritestikarsinaan.
– Olympialaisissa hiihdettiin liisterikelissä. Liisteriä ei oikein pysty levittämään kylmänä. Voidepadalla liisteri saatiin lämmitettyä fluoritestikarsinassa. Laitteesta oli norjalaisille merkittävä hyöty.
Johannes Klæbo voitti ja maanmies Oskar Vike oli pronssilla.
– Klæbo olisi voittanut, vaikka norjalaisilla ei olisi ollut voidepataa. Muita sijoituksia on mahdotonta arvioida.
Verkkovirralla tai akulla toimivat voidepadat yleistyivät suksihuollossa viime vuosikymmenellä. Noin 300 euroa maksava laite on pääasiallisesti ammattilaiskäytössä.
– Voidepataa käytetään ensisijaisesti suksien suojavahan levittämiseen. Myöhemmin käyttöä jalostettiin ja ruvettiin laittamaan pohjia pitovoiteelle. Laitteen avulla suksiin saa tosi nätin kalvon. Kyseessä on hyvä apuväline, joka helpottaa työntekoa.
