Onko paikkakunnallasi teatteri myös tulevaisuudessa? Soiko kaupunginorkesteri? Kuntaliiton mukaan jotain tarttis tehdä
Taidelaitosten on tavoiteltava uusia yleisöjä ja käytettävä tiloja tehokkaammin, sanoo Kuntaliiton Seinistä sisältöön -selvitys.
Suomi on tunnettu siitä, että kaikista isommista kaupungista löytyy teatteri ja useista myös oma orkesteri. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tilastojen mukaan vuonna 2024 yli 70 prosenttia suomalaisista asui enintään 10 kilometrin päässä museosta tai elokuvateatterista.
Kuntaliitto julkisti tänään selvityksen siitä, onko näin jatkossakin. Seinistä sisältöön -selvitys valottaa kuntien taidelaitosten tilannetta. Laitokset joutuvat lähivuosina vähintäänkin sopeuttamaan toimintaansa, kun väestön ikääntyy, valtion tukia leikataan ja rakennukset rappeutuvat.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee toteaa, että suomalaiset kunnat ovat tänä päivänä aivan toisen näköisiä kuin silloin, kun taidelaitosten verkostoja luotiin.
On paljon toiminnan ja tuottamisen
– On paljon toiminnan ja tuottamisen tapoja, jotka ovat olleet aikaisempina vuosikymmeninä ihan relevantteja ja toimivia, mutta nyt niitä pitää haastaa, Selkee sanoo.
Seinistä sisältöön -selvitys ei ollut vain perinteinen kysely. Se keskustelutti eri ryhmiä, myös muita kuin taidelaitoksien johtajia. Eerityisesti kuntapäättäjät ja virkamiehet peräänkuuluttivat uusien yleisöjen tavoittelemista, jopa niin että laitokset jollain tasolla velvoitettaisiin tekemään sitä.
– Se, mikä meille nousi johtopäätökseksi on, että kuntien kulttuuripalveluille tarvittaisiin yhteinen strateginen suunta, Selkee toteaa.
Tällä hetkellä jokainen teatteri orkesteri
Tällä hetkellä jokainen teatteri, orkesteri ja museo vetää omat suuntaviivansa. Selkeen mukaan yhteistyövirityksiä kyllä jo on, teatterit kierrättävät esityksiään ja museota näyttelyitään. Suunnitelmallisuus parantaisi tätä kehitystä. Kuntien taidelaitoksia rahoittavat valtio ja kunnat yhdessä.
Valtio tukee taidelaitoksia valtionosuusjärjestelmän kautta. Se kytkee laitosten rahoituksen henkilötyövuosiin. Mitä enemmän henkilöitä talossa työskentelee, vakituisena tai määräaikaisena, sitä enemmän se saa tukea.
Teattereiden, orkesterien ja museoiden VOS-järjestelmää ja sitä säätelevää lakia uudistettiin viimeksi vuonna 2022. Uudistuksessa pyrittiin joustavoittamaan rakenteita, mutta ne jäivät pitkälti ennalleen.
– Mekin ajattelimme selvitystyötä aloittaessamme, että ehkä VOS-laki pitäisi repiä auki uudelleen. Kyselyjen ja keskustelujen jälkeen tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että laki sinänsä on aika joustava. Kyse on siitä, miten sen puitteissa toimitaan, Selkee pohtii.
Monen pienen kunnan pääraitilla seisoo tyhjillään törröttävä kunnatalo tai terveyskeskus. Olisi surullista, jos kaupunkeihin rakennetut teatterit, museot ja konserttisalitkin muuttuisivat ajan myötä aavelinnoiksi.
