Nämä veronkiristykset ovat nyt pöydällä: ruoka, palkat, asuminen – bensaveroon erikoinen keino

Valtiovarainministeriön verokartoituksessa esitellään vaihtoehtoja miljardiluokan veronkiristyksiin seuraavalla vaalikaudella. Alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen 16 prosenttiin ja ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen voisivat kasvattaa verotuloja yhteensä noin 1,6 miljardia euroa.

Ajoneuvoveron ja kiinteistöveron kiristäminen voisi tuoda satoja miljoonia euroja lisätuloja. Myös polttoaineveroa voitaisiin nostaa ilman, että tankkaaminen kallistuisi. Ensi vaalikauden sopeutustarpeeksi arvioidaan 8–11 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön vero-osaston päällikkö Terhi Järvikare katsoo, ettei uusiin veronalennuksiin ole nyt varaa.

Seuraava hallitus voi joutua tekemään noin kolmen miljardin euron sopeutukset jo vuodeksi 2028. Jos uusi hallitus aloittaa työnsä kesällä 2027, sillä on vain muutama kuukausi aikaa valmistella tarvittavat sopeutustoimet.

Valtiovarainministeriön vero-osaston päällikön Terhi Järvikareen

Valtiovarainministeriön vero-osaston päällikön Terhi Järvikareen mukaan nopeimmin toteutettavia veronkiristyksiä ovat verokantojen korotukset ja ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen. Yksi mahdollinen yhdistelmä olisi nostaa alennetut arvonlisäverokannat 16 prosenttiin ja jättää ansiotuloverotuksen indeksitarkistus tekemättä.

Arvonlisäveron korotus toisi arviolta 820 miljoonaa euroa ja ansiotuloverotuksen kiristyminen 815 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Yhteensä verotulot kasvaisivat noin 1,6 miljardia euroa. Kyse on laskennallisesta esimerkistä. Valtiovarainministeriö esittelee maanantaina julkaistussa verokartoituksessaan vaihtoehtoja julkisen talouden vahvistamiseksi.

Koko ensi vaalikauden sopeutustarpeeksi arvioidaan tällä hetkellä 8–11 miljardia euroa. Arvio tarkentuu tammikuussa. Järvikare pitää erityisesti alennettujen arvonlisäverokantojen korottamista mahdollisena.

Ruokaan lääkkeisiin kirjoihin joukkoliikenteeseen

Ruokaan, lääkkeisiin, kirjoihin, joukkoliikenteeseen sekä moniin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin sovelletaan nykyisin 13,5 prosentin arvonlisäveroa. Sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 prosenttia. Järvikareen mukaan alennetut verokannat ovat tehoton tapa tukea pienituloisia, sillä veroetu hyödyttää myös keski- ja suurituloisia.