Marjabisnestä naamioitiin sukulaisten majoittamiseksi – viranomaiset löysivät useita luvattomia toimijoita

Osa marja-alan toimijoista toimi kuluneena marjakautena täysin ilman lakisääteisiä lupia, paljastavat kesän ja syksyn aikana tehdyt viranomaisraportit.

AMNZ Uutiset pyysi Lupa- ja valvontavirastolta (LVV) kaikki marjalain alaisiin poimijoiden tukikohtiin tehdyt työsuojelun tarkastuskertomukset. Tarkastuskäyntejä tukikohtiin tehtiin yhteensä 21 ja toimintaohjeita niissä annettiin yhteensä 43. Tarkastukset työsuhteisten ulkomaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden osalta valmistuvat vasta vuoden lopussa.

Vaikka marja-alaa on pyritty viime vuosina uudistamaan esille tulleiden epäkohtien vuoksi, ongelmat alalla eivät LVV:n mukaan ole kadonneet minnekään – ei ainakaan marjalain alaisessa luonnonmarjojen poiminnassa.

Tilanne on oikeastaan mennyt huonompaan

– Tilanne on oikeastaan mennyt huonompaan suuntaan siinä mielessä, että toimintaa harjoitetaan nyt viranomaisten näkökulmasta enemmän piilossa, LVV:n tarkastaja Marleena Hiltunen sanoo.

Tänä kesänä työsuojeluviranomainen on törmänneet muun muassa ennätysmäärään poimijoiden tukikohtia, joissa ei oltu tehty lain edellyttämää ilmoitusta viranomaisille. Viranomaiset tekivät kesän aikana tarkastuksia muun muassa marjaleiriin, jossa ulkomaalainen pariskunta yritti naamioida organisoidun marjabisneksen tavanomaiseksi sukulaisten majoittamiseksi.

Ainakin kolme muuta toimijaa harjoitti toimintaansa osan kaudesta kokonaan vaille lakisääteistä lupaa eri puolilla Suomea – poimijoita majoitettiin ja marjoja ostettiin ennen kuin viranomaisen vaatima hyväksyntä oli lainkaan olemassa.

Suureksi ongelmaksi nousee tällaisten toimijoiden

– Suureksi ongelmaksi nousee tällaisten toimijoiden löytäminen. Tämäkin tapaus tuli meille vastaan ihan sattumalta kentällä – ei meillä ollut siitä mitään ennakkotietoa, Hiltunen sanoo.

Voidakseen toimia marjalain alaisena luonnonmarja-alan toimijana Suomessa yritys tarvitsee lain mukaan KEHA-keskuksen luotettavuusarvioinnin. Hiltusen mukaan alalle on tullut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon uusia toimijoita. KEHA-keskuksen myöntämiä luotettavuuspäätöksiä annettiin viime vuonna kuusi, tänä vuonna jo 18.

Samaan aikaan tarkastajat tapasivat useita toimijoita, joilla ei ollut laisinkaan luotettavuuspäätöstä eli lakisääteistä lupaa toimia alalla. Kaikki päätöksen saaneet toimijat eivät myöskään ilmoittaneet tukikohdistaan viranomaisille, vaikka se on lain mukaan pakollista.

Laki on ollut voimassa jo vuodesta 2021, joten tietämättömyydestä ei Hiltusen mukaan todennäköisesti ole kyse.

– Ehkä toimijat eivät halua tukikohtaan valvojia. Silloin he voivat toimia ihan miten haluavat, Hiltunen sanoo.

Osassa tapauksista samat ongelmat toistuvat samoilla toimijoilla vuodesta toiseen.