Kyberhyökkäysten tavoite on aiheuttaa kaaosta – siksi kannattaa pysyä rauhallisena
Kylmälaitteiden kytkeminen pois päältä verkkohyökkäyksellä osoittaa, miten monenlaisiin uhkiin pitää olla varautunut.
T iistain tietojen valossa Suomi pääsi suhteellisen vähällä Eurooppaan tehdyissä kyberhyökkäyksissä, joissa elintarvikeliikkeiden kylmälaitteita kytkettiin pois päältä tai ne saatiin tuottamaan lämpöä. Tapauksia on raportoitu useista maista ympäri Eurooppaa.
Suomen etu on, että olemme varsin hyvin varautuneita. Kun verkkohyökkäykset kylmälaitteisiin alkoivat noin kolme viikkoa sitten Ranskassa, Kyberturvallisuuskeskus alkoi kartoittaa laitteita ja varoittaa suomalaisorganisaatioita. Viranomaisten ja yksityisen puolen yhteistyö varautumisessa toimii Suomessa hyvin, ja tieto saatiin kulkemaan ajoissa.
Silti muutama pieni ruokakauppa Suomessakin oli maanantaina tilanteessa, jossa kylmälaitteet eivät toimineet. Raportoituja tapauksia Suomesta on alle kymmenen. Lähes varmana voi pitää, että lisää kiusantekoa on tulossa. Kyberhyökkäysten tekijästä ei vielä ole tietoa – se voi esimerkiksi olla aktivistiryhmä, rikollinen toimija tai valtiollinen toimija.
Tarkoituksena voi olla testata infrastruktuuria
Tarkoituksena voi olla testata infrastruktuuria, luoda kaaosta tai ainakin levottomuutta tai yrittää luoda mielikuva, että Suomi ei pärjää kyseisessä tilanteessa. Mistään tällaisista reaktioista ei nähty alkuviikosta merkkiäkään. Suomalaiset osaavat pitää pään kylmänä, vaikka kylmälaitteet lämpenevät.
Lisäksi kriittinen infrastruktuuri on hyvin suojattu. Ruotsissa huolestuttiin maanantaina siitä, että myös apteekeissa, rokotesäilytyksessä ja muussa terveydenhuollossa käytetään kylmälaitteita. Suomen Kyberturvallisuuskeskuksessa ei ole tiedossa merkkejä, että terveydenhuoltosektoriin tai muuhun merkittävään huoltovarmuuskriittiseen tekijään olisi kohdistunut uhkaa.
Kun huolta ja kaaosta yritetään luoda, isketään yleensä kohteeseen, joka vaikuttaa mahdollisimman monen ihmisen elämään. Ruoka ja ruokahuolto vaikuttavat meihin kaikkiin, samoin kuin esimerkiksi liikenne. Siksi potentiaalisena kohteena on pidetty esimerkiksi joukkoliikennettä tai lentoliikennettä. Myös pankit ovat usein erilaisten verkkohyökkäysten kohteena, koska lähes kaikki rahaliikenne toimii digitaalisesti. Syksyllä 2024 Nordeaan tehtiin rajuja palvelunestohyökkäyksiä – mitä ilmeisimmin valtiollisin resurssein.
Viranomaiset selvittävät mikä taho
Viranomaiset selvittävät, mikä taho oli tämänkertaisen verkkohyökkäyksen taustalla. Varmaa on, että tämäntapaisia kyberhyökkäyksiä tulee lisää. Monella taholla on intressi aiheuttaa ihmisissä huolta. Euroopassa käydään vuoden sisään esimerkiksi monet vaalit, ja ihmisten tyytymättömyyden lisääminen palvelee monen toimijan intressejä. Samoin sellaisen mielikuvan luominen, että viranomaiset eivät osaa suojata yhteiskuntia.
Tällaista vaikuttamista vastaan tärkeintä on pysyä rauhallisena. Paniikki on täsmälleen se, mitä yritetään saada aikaiseksi.
