Kirja: Monica Aspelund haukkuu Euroviisut – erityisesti yksi asia häiritsee

Maa- nana-nainaa naa... Lapponia, tämä on Lapponia! Monica Aspelund tunnettaneen parhaiten vuoden 1977 Euroviisustaan . Aspelundin sanoittama ja Aarno Ranisen säveltämä, Lappi-eksotiikkaa nykyperspektiivistä kenties hieman korvaan särähtävästi sisältävä laulu sijoittui Lontoon viisuissa kymmenenneksi.

Se oli aikaa, kun viisuesityksiä säesti orkesteri, eikä esityksiin kuulunut kummoisiakaan ulkomusiikillisia kommervenkkeja. ”Silloin Euroviisut olivat vielä korkeatasoinen laulukilpailu elävän orkesterin kanssa. Pääosassa oli musiikki. Todellista osaamista ja musiikillisia arvoja kunnioitettiin.”

Näin Aspelund toteaa tuoreessa kirjassa Par Avion – Monica Aspelund: Elämä, ura ja usko (kirj. Petri Tuunainen , Väyläkirjat 2026) ”Tuntuu, että nykyään kilpaillaan siitä, kuka pystyy shokeeraamaan eniten. Lieskat lentelevät, ja kaikki on valtavan suurta. Minä kaipaan sitä, että laulun pitäisi itsessään kantaa.”

Nykymeiningissä Aspelundia ei jurpi vain

Nykymeiningissä Aspelundia ei jurpi vain Euroviisujen musiikki. Hänen mielestään populaarimusiikissa laajemminkin melodia ja sävellyksellinen osaaminen ovat menettäneet asemaansa. Kehuja saavat muun muassa Abba ja musikaaleistaan tunnettu säveltäjä Andrew Lloyd Webber . He ”ymmärsivät säveltämisen taiteen ja rakenteen.”

” Kappaleessa täytyy olla kaikki kohdallaan, aivan kuten rakennuksessa tarvitaan pohjapiirustus, ennen kuin seinät voidaan pystyttää.” Aspelundin mielestä rap-musiikki vaikutti melodian merkityksen hiipumiseen. Hän oli aikoinaan kuvitellut rapin jäävän lyhytaikaiseksi ilmiöksi, mutta toisin kävi.

Hänen mukaansa musiikin muutos liittyy muuhunkin yhteiskunnalliseen muutokseen. ”Hän kokee, että rajojen rikkomisesta, provosoinnista ja seksuaalisuudesta on tullut viihteessä yhä näkyvämpiä itseisarvoja”, kirjassa kerrotaan. Sitaatit Petri Tuunaisen 23.10.2026 ilmestyvästä kirjasta Par Avion – Monica Aspelund: Elämä, ura ja usko (Väyläkirjat, 2026).