Kiinalta kylmä suihku sianlihan viennille
Kiina pitää sianlihan vientitiet suljettuina afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Lintuinfluenssaneuvottelut Suomen kanssa etenevät.
Maa- ja metsätalousministeriön virkajohto tapasi tiistaina Helsingissä Kiinan Suomen-edustuston asiantuntijoita. Tapaamisessa neuvoteltiin siitä, voitaisiinko sikaruttoalueen ulkopuolelta viedä sianlihaa Kiinaan. Kiinan edustajien mukaan neuvottelut ovat jäissä koko sikaruttoepidemian ajan. Kansliapäällikkö Pekka Pesonen kertoo Kiinan edustajien sanoneen asian suoraan tapaamisessa.
– Hoitakaa tauti pois, niin voimme jatkaa neuvotteluja, kiinalaiset edustajat sanoivat.
Myönteistäkin tapaamisessa kuultiin. Kiina ilmoitti haluavansa jatkaa elintarvikkeiden vientiä ja tuontia Suomen kanssa, ja edustajat kertoivat arvostavansa suomalaisten tuotteiden laatua ja turvallisuutta. Pesosen mukaan neuvottelut alueellistamisesta jatkuvat lintuinfluenssan osalta.
He ilmoittivat haluavansa jatkaa neuvotteluja
– He ilmoittivat haluavansa jatkaa neuvotteluja influenssan oslta.
Alueellisen viennin sallimisesta oli neuvoteltu Kiinan kanssa jo ennen sikaruton puhkeamista. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) Kiinan-vierailulla tammikuussa 2026 allekirjoitettiin asiakirja, jolla sovittiin jatkoneuvotteluista. Heinäkuun lopulla Suomesta löytyi afrikkalainen sikarutto, ja tämä muutti kaiken.
Suomen sianlihan vienti on arvoltaan reilut 70 miljoonaa euroa vuodessa. Kiina ja Japani ovat yhdessä vastanneet noin kolmanneksesta tästä summasta. Molemmat maat ovat pitäneet markkinansa suljettuina, koska ne eivät hyväksy alueellista vientimallia. Etelä-Korea ja Uusi-Seelanti sen sijaan ovat hyväksyneet alueellisen vientimallin ja avanneet markkinansa Suomelle uudelleen tautialueen ulkopuoliselle lihalle.
Pesonen muistutti ettei menetettyä vientiä
Pesonen muistutti, ettei menetettyä vientiä voida helposti korvata myymällä lihaa kotimarkkinoille. Kiinaan viedään erityisiä ruhonosia, kuten korvia, sorkkia ja saparoita, joita suomalaiset eivät yleensä syö. Jos näille ei löydy ostajaa, ne myydään halvalla tai käytetään esimerkiksi rehuksi.
Pesosen mukaan korvaavien vientimarkkinoiden löytäminen sianlihalle on hidasta, sillä eläinperäisten elintarvikkeiden vienti uuteen kohdemaahan vaatii raskaan luvitusprosessin ja usein kohdemaan viranomaisten tekemät tuotantolaitosauditoinnit. Pesosen viesti jouluun valmistautujille on sianlihan viennin vaikeuksista huolimatta tyly.
