”Kestämätöntä” – THL tekisi lopun alueiden ”epäterveille” kannusteille
THL katsoo, että diagnoositietojen painoarvoa hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymisessä voitaisiin vähentää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) katsoo, että sairastavuuden eli käytännössä diagnoositietojen painoarvoa hyvinvointialueiden rahoitusmallissa voitaisiin vähentää. Hyvinvointialueiden rahoituksesta 80 prosenttia määräytyy palvelutarpeen perusteella, ja sen määrittelyä varten alueet toimittavat THL:lle diagnoositietojaan.
THL:n mukaan nykyisessä rahoitusmallissa on vääränlaisia kannusteita.
– Sairastavuustiedon suuren painoarvon vuoksi alueille voi syntyä epäterve kannuste kirjata diagnoositietoja vain rahoituksen maksimoimiseksi, sanoo THL:n ylijohtaja Piia Aarnisalo .
THL nostaa esille että hyvinvointialueiden
THL nostaa esille, että hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja siinä, miten ne kykenevät toimittamaan rahoitusmallin kannalta olennaisia tietoja THL:n rekistereihin. Aarnisalon mukaan erot ovat edelleen merkittäviä, vaikka alueet toimittavat tietoja koko ajan kattavammin. THL:n uuden selvityksen mukaan niin sanotut demografiset mallit kuvaavat väestön palvelutarvetta suhteellisen hyvin terveydenhuollossa.
Demografisissa malleissa väestön palveluiden tarvetta määritellään demografisten tietojen, eli iän ja sukupuolen, sekä sosioekonomisten tietojen, kuten koulutuksen ja työllisyyden, perusteella. Sairastavuustietoja ei tällöin käytetä lainkaan tai niitä käytetään vähemmän kuin nykyisessä rahoitusmallissa.
Kuitenkaan vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon palvelutarvetta demografiset mallit eivät THL:n mukaan ennusta riittävästi. Siksi THL:n mielestä sairastavuustiedosta ei tule luopua rahoitusmallissa kokonaan.
Sitä tarvitaan edelleen
– Sitä tarvitaan edelleen, mutta on syytä selvittää, miten sitä voidaan hyödyntää nykyistä kohdennetummin, Aarnisalo sanoo.
Jos sairastavuustietojen painoarvo olisi pienempi, se voisi lisätä Aarnisalon mukaan rahoitusmallin vakautta ja ennustettavuutta.
– Rahoituksen epävakaus on hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelun kannalta kestämätöntä, Aarnisalo sanoo.
Hyvinvointialueiden rahoitus on nollasummapeliä, eli muutokset yhden alueen tiedoissa vähentävät tai kasvattavat muiden alueiden rahoitusta.
LUE MYÖS
