Isänsä menettänyt Kristiina, 15, kaipasi vertaistukea – hänen ideastaan syntyi ryhmä, joka on Suomen ensimmäinen
Kun kuolema kohtaa perhettä, apua on tajolla usein leskelle tai koko perheelle. Nuoret ovat tähän asti jääneet yksin.
15-vuotias Kristiina menetti isänsä noin kaksi vuotta sitten. Kun isä sairastui syöpään, Kristiina oli vasta kymmenvuotias. Kuoleman jälkeen nuori ei ollut valmis puhumaan asiasta ulkopuolisille. Teini-ikään tultuaan hän kuitenkin tunsi jo kaipaavansa juttukumppania saman kokeneista nuorista. Omasta kaveripiiristä vertaistukea ei löytynyt.
Muille samanikäisille voi olla Kristiinan mielestä myös vaikea puhua, kun elämän vastoinkäymiset ovat ”katkenneen kynnen” tasolla.
– Ei ole oikeastaan ketään, aivan yksin olen. Siitä se idea lähti.
Näin sai alkunsa Seinäjoelle perustettu
Näin sai alkunsa Seinäjoelle perustettu vertaistukiryhmä vanhempansa menettäneille nuorille. Kyse on ensimmäisestä Nuoret lesket -yhdistyksen ryhmästä Etelä-Pohjanmaalla ja koko Suomessa. Ryhmä on tarkoitettu yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille.
– Joskus on helpompi jakaa surua samanikäiselle ja nähdä, ettei ole ainoa, Kristiina sanoo.
Hän toivookin saavansa ryhmästä myös uusia ystäviä. AMNZ Uutiset ei kerro Kristiinan sukunimeä suojellakseen hänen yksityisyyttään. Nimi on toimituksen tiedossa.
Olemme nuoria elämä on alussa
– Olemme nuoria, elämä on alussa ja olemme vaikeassa iässä. Kun tulee iso elämänmuutos, se vaikuttaa itsetuntoon ja itsevarmuuteen.
Vastaava, aikuisille suunnattu ryhmä on toiminut Etelä-Pohjanmaalla viitisen vuotta. Myös monet miehet ovat uskaltautuneet mukaan toimintaan, kertoo vertaisohjaaja Virpi Niemi. Nuorten ryhmän vertaisohjaajaksi löytyi Johanna Hänninen , joka menetti puolisonsa puolitoista vuotta sitten.
Hän näki omassa perheessään, millainen vertaistuen tarve neljällä teinillä oli isäpuolen ja isän kuoleman jälkeen.
