Sdp:stä kova syytös: Yrittääkö Suomi vetää EU-pomoja nenästä?

Sdp:n kansanedustaja Joona Räsänen pohtii, johtaako hallitus Euroopan komissiota harhaan. Valtiovarainministeriö kertoo EU-komissiolle hallituksen 10 miljardin euron sopeutustoimista, mutta Räsäsen mukaan niiden nettovaikutus jää alle 3 miljardin ensi vuonna. Komissio antaa arvionsa euroalueen talousarviosuunnitelmista marraskuun loppuun mennessä.

Sdp:n Joona Räsänen kummastelee valtiovarainministeriön vastausta Euroopan komissiolle. Komissio tiedusteli Suomelta lokakuussa lisätietoja ensi vuoden alustavasta talousarviosuunnitelmasta.

Suomi on joutunut julkisen talouden suuren alijäämän vuoksi niin sanotulle talouden tarkkailuluokalle. Nyt komissio haluaa saada lisätietoja siitä, kasvavatko Suomen julkiset menot ensi vuonna liian nopeasti. Komissio on laskenut, että Suomen nettomenot kasvavat ensi vuonna 3,4 prosenttia, vaikka sallittu vauhti on vain 1,5 prosenttia.

Valtiovarainministeriö selittää asiaa esimerkiksi velan

Valtiovarainministeriö selittää asiaa esimerkiksi velan korkojen kasvulla ja puolustusmenoilla. Ministeriön mielestä uudet, äkkiä tulevat sopeutukset vaarantaisivat kasvamaan lähteneen talouden.

Räsänen kiinnittää huomiota valtiovarainministeriön vastauskirjeessä kohtaan, jossa puhutaan hallituksen päättämien sopeutustoimien kokoluokasta. Kirjeessä sanotaan, että hallituksen päättämät toimet ovat vuoden 2027 tasossa suuruudeltaan yhteensä kymmenen miljardia euroa.

– Suomen vastauksessa mainitaan hallituksen päättämät 10 miljardin euron julkista taloutta vahvistavat toimet, mutta jätetään kertomatta, että toimien nettovaikutus ei saavuta edes kolmea miljardia ensi vuonna, Räsänen pohtii ja ihmettelee, miksi yhteisöveron kevenemisestä ensi vuonna ei ole kirjeessä halaistua sanaa.

Hallituksen vastauksen perusteella herää kyllä

– Hallituksen vastauksen perusteella herää kyllä kysymys, että pyrkiikö hallitus johtamaan komissiota harhaan, hän jatkaa.

Komissio antaa arvionsa euroalueen jäsenvaltioiden alustavista talousarviosuunnitelmista marraskuun loppuun mennessä. Sen pohjalta tehtävien päätösten kauhuskenaario on se, että Suomen alijäämämenettelyä tehostetaan.

– Olisi kyllä äärimmäisen noloa oikeistohallitukselle, että tarkkailuluokalle joutumisen lisäksi hallitukselle määrättäisiin vielä jälki-istuntoa, Räsänen sanoo.