Esitys: Lapsen voisi tulevaisuudessa kastaa ilman kummia
Kirkolliskokouksessa käsitellään esitystä, jonka mukaan kummiton kaste olisi mahdollinen.
Turussa marraskuun ensimmäisellä viikolla kokoontuva kirkolliskokous käsittelee kummien määrää. Perustevaliokunta esittää kirkolliskokoukselle, että kaste voidaan painavista syistä toimittaa, vaikka kastettavalla ei olisi yhtään kummia. Perustevaliokunta katsoo, että kaste on sakramentti ja sellaisenaan pätevä, vaikka se toimitettaisiin kokonaan ilman kummeja.
Päätöksen kasteen toimittamisesta tekisi kirkkoherra huoltajien tai kastettavan itsensä esityksestä. Kummien määrä on kirkossa puhuttanut vuosien saatossa. Vuonna 2019 kirkolliskokous päätti, että kastettavalla tulee olla ainakin yksi, konfirmoitu ja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsenenä oleva kummi.
Perustevaliokunnan esityksessä sanotaan myös, että kummien lisäämisen enimmäismäärä poistetaan. Kastetulle voidaan kasteen jälkeen pyynnöstä lisätä enintään kaksi kummia, ja päätöksen tekee kirkkoherra huoltajien tai kastetun hakemuksesta.
Enimmäismäärän poistamisen katsotaan palvelevan perheitä
Enimmäismäärän poistamisen katsotaan palvelevan perheitä erilaisissa elämäntilanteissa, esimerkiksi silloin kun yhteys aiempiin kummeihin on katkennut tai lapselle halutaan nimetä useampia läheisiä aikuisia tukemaan kristillistä kasvatusta. Kirkolliskokous järjestetään Turussa 2.-6.11. ja silloin kummien määrää käsitellään.
Perustevaliokunta on yksi kirkolliskokouksen valiokunnista, joka valmistelee kirkolliskokoukselle asiat. Kirkolliskokous on evankelis-luterilaisen kirkon yli päättävä toimielin. Se päättää kirkon opista ja hallinnosta sekä kirkkolain sisällöstä.
