Lauantai 31.10.2026 · Helsinki +6 °C
ETUSIVU › KOTIMAA
← TAKAISIN ETUSIVULLE
KOTIMAA · YHTEISKUNTA

Teemu Väisänen seuraa tarrasotaa, joka on jokaisen nähtävissä

Poliittiset ja aktivistiset tarrat sekä niillä käyty tarrasota on viime vuosina yleistynyt.

Teemu Väisänen seuraa tarrasotaa, joka on jokaisen nähtävissä
Kuva: AMNZ Kuvatoimitus / Helsinki

Kaupunkiympäristössä on käynnissä tarrasota. Näin sanoo Satakunnan Pomarkussa asuva, Itä-Suomen yliopiston tutkija Teemu Väisänen . Tarrasota tarkoittaa sitä, että joku liimaa omaa ideologiaansa tukevan poliittisen tarran näkyvälle paikalle kaupungissa ja hetken päästä toinen raaputtaa sen pois tai liimaa omansa tilalle.

Väisänen on dokumentoinut seinätarroja ympäri Suomea vajaan kahden vuoden ajan. Hän on taustaltaan arkeologi ja ihmisten jättämä materiaalinen kulttuuri kiinnostaa häntä. Väisänen näkee tarroissa ja tarrasodassa yhtäläisyyttä kauas historiaan.

– Ennen oli seinämaalaukset ja kaiverrukset, nyt on sitten esimerkiksi nämä tarrat.

Tunnettuja esimerkkejä ovat mm

– Tunnettuja esimerkkejä ovat mm. 1970-luvun ydinvoimaa vastustavat tarrat sekä kansallissosialismin aikana käytetyt propagandatarrat, kertoo väitöskirjatutkija Sanni Linnasaari Turun yliopistosta.

Tarrojen liimaaminen kaupunkitilaan on myös Linnasaaren mukaan lisääntynyt jälleen viime vuosina. Tarroja löytyy rykelmissä pääosin pylväistä, roskiksista ja sähkökaapeista. Oma ääni halutaan kuuluviin ja vaikuttaa asioihin. Jos se ei onnistu perinteisillä vaikutuskanavilla, tartutaan sen ulkopuolella oleviin viestintävälineisiin, kuten tarroihin.

– Kun monenlaisia ajatuksia levittävien tarrojen määrä lisääntyy, myös niiden vastustus lisääntyy. Omaa ajatusmaailmaa vastustavat tarrat eivät kuulu katukuvaan, joten ne peitetään tai poistetaan ja alkaa tarrasota, kertoo Linnasaari.

Tarrojen levittämisestä ja tarrasodista

Tarrojen levittämisestä ja tarrasodista on muodostunut osa aktivismia, ja sitä voi kutsua myös eräänlaiseksi piilomainonnaksi. Kun tarrojen välittämiä viestejä näkee yhä enemmän arkipäiväisessä katukuvassa, voi se normalisoida aikaisemmin tabuna pidettyjä ajatuksia.

– Vaikea sanoa varmaksi, mikä vaikuttaa mihinkin valintoihin, mutta jos näet jonkin viestin päivästä toiseen koulu- tai työmatkalla, jää se mieleen tavalla tai toisella, pohtii Teemu Väisänen.

Väisänen sanoo odottavansa mielenkiinnolla lisääkö tuleva eduskuntavalikampanjointi tarrojen määrää. Viime kuukausien aikana varsinkin Sinimustan liikkeen tarroja on ilmaantunut monen kaupungin kaupunkiseiniin.

Uutisvinkki

Näitkö jotain kiinnostavaa tai onko sinulla uutisvinkki? Lähetä vinkki tai kuva toimitukseen.

Ei valittua tiedostoa
Kiitos! Vinkkisi on vastaanotettu toimitukseen.