Eläköitynyt eversti: Länsimaisissa asevoimissa ajoneuvot ajavat itsestään jo tällä vuosikymmenellä
Oulussa halutaan kehittää teknologiaa, josta on hyötyä myös puolustuskäytössä. Alalla toimivien yritysten määrän uskotaan kasvavan nopeasti.
Autonomiset ja kauko-ohjattavat järjestelmät voivat yleistyä länsimaisissa asevoimissa nopeammin kuin kymmenessä vuodessa, arvioi Sisu Auton johtava puolustusneuvonantaja, eversti evp. Rainer Peltoniemi .
– Järjestelmien rakentaminen autonomian ja etäohjauksen pohjalle riippuu siitä, milloin päätökset tehdään, Peltoniemi kertoo.
Kun koko järjestelmä integroidaan osaksi ihmisen ja koneen yhteistoimintaa, aikaikkuna on enintään kymmenen vuotta, mutta todennäköisesti paljon lyhyempi. Yksittäisiä laitteita otetaan käyttöön viiden vuoden kuluessa, mutta koko järjestelmän osalta aikaa menee vielä enemmän.
Katso kuvagalleriasta millaisia ratkaisuja etulinjassa
Katso kuvagalleriasta, millaisia ratkaisuja etulinjassa toimimiseen on kehitetty. Yritykset esittelivät näitä ratkaisuja Oulussa lokakuun viimeisellä viikolla. Sisu ja 12 muuta toimijaa ovat aloittaneet C4I mobility -teknologiaohjelman, jossa kehitetään ratkaisuja nykyaikaisen taistelukentän tarpeisiin.
Asiakkuuspäällikkö Jussi Leponiemen mukaan erityisesti luotettava langaton tiedonsiirto on alueen vahvuus kansainvälisesti. Hänen mukaansa siviilikäyttöön kehitettyä teknologiaa siirretään nyt ketterästi puolustussektorille.
Oulun alueella toimii kymmeniä puolustusteollisuudesta merkittävää liikevaihtoa saavia yrityksiä, ja ala on kasvanut parissa vuodessa moninkertaiseksi. Avoimia alaan kytkeytyviä työpaikkoja on tunnistettu ainakin 40. Katso kuvista esimerkkejä ajoneuvoista, joita voidaan ohjata etäältä. Monia niistä käytetään siviilissä.
Perinteisesti siviilipuolella toimivat yritykset näkevät
Perinteisesti siviilipuolella toimivat yritykset näkevät puolustussektorilla uusia mahdollisuuksia.
– Koneohjausta voidaan käyttää sekä siviili- että puolustustarkoituksiin, ja tämä käyttö on kasvanut viime vuosina, Novatronin Esa Kymäläinen sanoo.
Hänen mukaansa Pohjoismaissa koneohjauksen käyttöaste infrarakentamisessa on yli 90 prosenttia, kun Keski-Euroopassa osuus on 20–30 prosenttia. Koneohjaus on maansiirtokoneiden digitaalinen navigaattori. Siviilikäytössä koneohjauksen avulla kuljettaja tietää satelliittien ja antureiden avulla senttimetrin tarkkuudella, mistä pitää kaivaa tai tasoittaa.
