38 miljardista eurosta vain 60 miljoonaa? – Tyly laskelma hallituksen uudistuksesta julki

Hankintalakiuudistusta on perusteltu Suomen 38 miljardin euron julkisten hankintojen avautumisella kilpailulle. Käytännössä hankintojen markkina on siis tämän suuruinen.

Julkisomisteisten inhouse-yhtiöiden vaikuttamisverkosto ja etujärjestö Kustos ry väittää nyt, että hankintalain 10 prosentin minimiomistusvaatimuksen avaama markkina olisi vain alle 60 miljoonaa euroa. Järjestö oli aiemmin ennen lakiuudistusta arvioinut markkinan olevan kooltaan 50–150 miljoonaa euroa vuodessa.

Se perustaa laskelmansa ja näkemyksensä Valtiokonttorille tehtyihin ilmoituksiin ja sanoo, että hankintalakimuutoksen tosiasiallisesti avaama uusi markkina on vain 0,16 prosenttia julkisten hankintojen 38 miljardin euron kokonaisarvosta.

Kustos kirjoittaa tiedotteessaan että uuden

Kustos kirjoittaa tiedotteessaan, että uuden hankintalain siirtymäsäännökset velvoittivat kuntien ja hyvinvointialueiden hankintayksiköt ilmoittamaan Valtiokonttorille viimeistään 30. syyskuuta ne sidosyksikkösopimukset, joiden jatkamiseen ne haluavat käyttää poikkeuksellista siirtymäaikaa kesäkuun 2030 loppuun saakka. Ilmoituksista puuttuu niiden kilpailutusten määrä, jotka tehdään varsinaisen siirtymäajan puitteissa heinäkuun alkuun 2027 mennessä. Niiden tarkasta määrästä ei ole saatavissa tietoa.

Kustoksen mukaan noin 26 prosenttia hankintayksikköjen sopimuksista ratkeaa muuttamalla sidosyksikköjen omistusrakennetta. Osa palveluista siirtyy omaksi tuotannoksi, ja osassa tapauksista on ilmoitettu jokin muu järjestely, esimerkiksi uuden sidosyksikköyrityksen perustaminen yhdessä naapurikuntien kanssa.

Kustoksen tiedotteessa sanotaan, että kaikkiaan Suomen sidosyksikköjen hankinnat ovat vuodessa yhteensä 7 miljardia euroa. Summasta 6,5 miljardia on sellaista sidosyksiköiden liikevaihtoa, joilla uuden lain 10 prosentin minimiomistusvaade toteutuu.

Siitä 50

Siitä 50–70 prosenttia on jo kilpailutettu markkinoilta omistajilleen kunnille, kaupungeille ja hyvinvointialueille palveluja integroivien sidosyksiköiden toimesta. Jäljelle 7 miljardin summasta jää 0,5 miljardia euroa vuodessa (2,1 miljardia neljässä vuodessa), joista kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät tekivät sopimusten jatkoaikailmoitukset Valtionkonttorille syyskuun loppuun mennessä.

Tästä summasta kunnat ilmoittivat suunnittelevansa noin 116 miljoonan euron arvoisten nykyisten sidosyksikkösopimusten kilpailuttamista jatkossa markkinoilla.

– Ja puolet oli jo niistäkin markkinassa, joten tosiasiallinen uusi markkinaan tuleva julkishankinta on vain 60 miljoonaa, Kustoksen tiedotteessa nähdään.

Yhdistys kuitenkin huomauttaa, että hankintalakiuudistuksen todellista vaikutusta yrityksille avautuviin markkinoihin voidaan lopullisesti arvioida vasta, kun sopimusten jatkojärjestelyt, tulevat kilpailutukset ja omistusjärjestelyt ovat toteutuneet.

Julkisomisteisten inhouse-yhtiöiden vaikuttamisverkosto ja etujärjestö Kustos ry on kritisoinut voimakkaasti muun muassa sitä, että työministeri Matias Marttinen (kok) on vedonnut Suomen julkisten hankintojen noin 38 miljardin euron vuosittaiseen kokonaisarvoon.

Kustoksen mielestä luvulla on luotu mielikuvaa valtavasta markkinasta, jota uusi hankintalaki olisi avaamassa yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille, mutta ”todelliset luvut kertovat aivan toisen mittaluokan muutoksesta”. Matias Marttinen ei ole Kustoksen kritiikkiä niellyt, vaan on katsonut sen ja opposition ”mekastavan”.

– Jos in-house-yhtiöiden markkinan kasvua ei olisi pysäytetty lainsäädännön muutoksilla, nämä julkisesti omistetut yhtiöt olisivat syöneet kilpailua pois markkinasta. Siitä juuri pienemmät yritykset ja yrittäjät olisivat ensimmäisenä kärsineet, Marttinen on sanonut .