Mika Niemelä ihmetteli 38 päivän lomaansa – ay-konkarilta tuimat terveiset
Niemelä ihmetteli maanantaina, miksi hänellä on niin pitkä loma.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä ihmetteli julkisesti omaa 38 päivän vuosilomaansa. Entinen STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo, että pitkät lomat syntyivät, kun valtio antoi palkankorotusten sijaan lomapäiviä. Palolan mukaan yksityisellä sektorilla korotukset maksettiin rahana, mikä on kertaantunut korkeampina palkkoina.
Julkisen sektorin lomien lyhentäminen on ollut esillä aiemminkin, ja Palola sanoo sopimisen olevan työmarkkinajärjestöjen asia. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä saa tiukkoja terveisiä ammattiyhdistysliikkeestä. Niemelä esitteli maanantaina valtiovarainministeriön listaa mahdollisista säästökeinoista ja äityi ihmettelemään omaa, 38 päivän mittaista vuosilomaansa.
– Minä en ainakaan ymmärrä, minkä takia minulla on pidemmät lomat kuin minun ystävilläni yksityisellä sektorilla, Niemelä sanoi.
Entinen ay-pomo Antti Palola sanoo
Entinen ay-pomo Antti Palola sanoo, että pitkillä lomilla on historialliset syynsä. Kun Suomessa elettiin aikoinaan tiukkoja aikoja eikä valtiolla ollut varaa maksaa palkankorotuksia, ne annettiin lomapäivinä.
– Yksityisellä sektorilla se tuli rahallisesti, joka on sitten tietysti kertaantunut vuosien mukana korkeampina palkkoina. Ja julkisella sektorilla se tuli vapaa-aikana, Palola sanoo.
Palola toimi vuosina 2013–2025 palkansaajien keskusjärjestön STTK:n puheenjohtajana. Tosiaankin jo vuonna 1973 presidentti Urho Kekkonen hyväksyi asetuksen valtion virkamiesten vuosilomasta, jossa yli 15 vuotta palvelleen virkamiehen vuosiloma oli seitsemän viikkoa ja kolme päivää.
Kunnissa 15 vuotta työskennelleet voivat
Myös kunnissa 15 vuotta työskennelleet voivat saada jopa 38 vuosilomapäivää. Monen mielestä historiallisilla syillä ei pitäisi enää nykytilanteessa olla väliä. Tätä on korostettu esimerkiksi työnantajien puolelta, kun asiasta on aiemmin puhuttu.
– Mutta sitten on hyvä muistaa, että jos näin ei olisi tehty ja aikoinaan olisi maksettu ne samat korotukset, tietysti palkkataso olisi samalla tavalla kumulatiivisesti kertaantunut. Tämähän on sellainen filosofinen asia, että miten sitä halutaan katsoa, Palola vastaa.
