800 miljoonan verotemppu nousi esiin – ”Olisi todella mittava kiristys vihoviimeiseen veroon”

Työn verotuksen indeksijäädytys eli piilokiristys olisi helppo mutta huono sopeutuskeino. Näin linjaa ekonomistien etujärjestö Suomen Ekonomit.

– Indeksijäädytys on veronkiristys, vaikka veroprosentit eivät muutu. Erityisen nurinkurista on, että mitä enemmän hinnat ja niitä seuraavat palkat nousevat, sitä enemmän tällä keinolla voidaan kerätä veroja. Inflaatiosta tulee silloin veronkiristysautomaatti, Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja noituu järjestön tiedotteessa.

Valtiovarainministeriön tuoreessa verokartoituksessa arvioidaan, että ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen tekemättä jättäminen vuonna 2028 kasvattaisi verotuottoja laskennallisesti noin 815 miljoonaa euroa vuodessa. Indeksitarkistus on rahamäärän, palkan, eläkkeen tai sopimushinnan mukauttamista yleisen hinta- tai ansiotason muutosta kuvaavan indeksin, kuten kuluttajahinta- tai työeläkeindeksin, mukaan.

Veroprosentteja ei tarvitsisi nostaa

– Veroprosentteja ei tarvitsisi nostaa. Rahaa näyttäisi tulevan lähes itsestään, Suomen Ekonomien tiedotteessa kuvataan.

– Mutta valtion budjetissa ei ole taikaseinää. Lisäverotulot eivät synny tyhjästä, vaan ne ovat pois palkansaajien käteen jäävistä tuloista. Indeksijäädytyksessä valtio ottaa aiempaa suuremman osan nimellisistä palkankorotuksista, vaikka palkansaajan ostovoima ei olisi kasvanut lainkaan.

Tiedotteessa väännetään rautalankaa. On palkansaaja, jonka ostoskori maksaa tänä vuonna 100 euroa.

Ensi vuonna sama ostoskori maksaa

– Ensi vuonna sama ostoskori maksaa inflaation vuoksi 102 euroa. Palkansaaja saa kahden prosentin palkankorotuksen, jolla hän yrittää säilyttää entisen elintasonsa. Hän ei siis ole rikastunut palkankorotuksella senttiäkään. Jos verotuksen tulorajoja ei kuitenkaan tarkisteta, progressio kiristää verotusta nimellispalkan noustessa. Osa hintojen nousua korvaavasta palkankorotuksesta päätyy veroihin, ja käteen jäävän palkan ostovoima heikentyy.

Valtiovarainministeriö ennustaa vuodelle 2028 yleisen ansiotason nousevan 3,4 prosenttia ja hintojen 2,1 prosenttia. Normaalisti verotuksen tulorajoja ja tiettyjä vähennysperusteita tarkistettaisiin yleisen ansiokehityksen mukaisesti, jotta verotus ei automaattisesti kiristyisi palkkojen noustessa.

Suomen Ekonomien esimerkkilaskelmassa tarkastellaan ekonomien vuoden 2025 mediaanipalkkaan, 5 719 euroon kuukaudessa, ankkuroitua palkansaajaa. Esimerkissä hänen palkkansa nousee vuonna 2028 2,4 prosenttia. Lopputulos on, että normaalilla indeksitarkistuksella ostovoima kasvaisi 0,5 prosenttia ja kutistuisi 0,3 prosenttia indeksijäädytyksellä.

Veronmaksajien entisen toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan VM:n papereissa oleva kiristys olisi mittava.

– Se ei olisi vähäinen, vaan todella mittava kiristys juuri siihen veroon, joka useimmiten mainitaan vihoviimeisenä verotuksen kiristyskohteena, Lehtinen kirjoittaa X:ssä.

Suomen Ekonomit peräänkuuluttaa kunnianhimoista verouudistusta: alennettujen arvonlisäverokantojen yhtenäistämistä, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamista ja perusteettomien verotukien purkamista. Myös tehottomista julkisista menoista on uskallettava leikata.