Uutta tietoa helteistä: 40 asteen raja voi paukkua Suomessakin
Äärihelteet voivat tuoreen tutkimuksen mukaan olla tulevaisuudessa mahdollisia Pohjoismaissakin.
Korkean 40 asteen lämpötilan ylitys on mahdollinen Suomessa tulevaisuudessa, vaikka todennäköisyys sille on pieni. Ilmatieteen laitoksen mukaan uusi tutkimus osoittaa, että Fennoskandiassa voi esiintyä huomattavasti voimakkaampia helteitä kuin tähän mennessä on koettu. Viime vuosina 40 asteen helteitä on mitattu useilla alueilla Euroopassa, mutta Fennoskandiassa Suomen, Ruotsin tai Norjan alueella näin korkeita lämpötiloja ei ole vielä koskaan ollut.
Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan nykyilmastossa 40 asteen tai sitä korkeamman lämpötilan todennäköisyys jossain päin Fennoskandiaa on noin 0,53 prosenttia. Todennäköisyys on yli kuusinkertaistunut vuoden 1981 jälkeen ilmaston lämpenemisen seurauksena. Suomessa 40 asteen ylityksen mahdollisuus arvioidaan myös mahdolliseksi, mutta todennäköisyys tälle on yhden vuoden aikana vain noin 0,041 prosenttia.
– Vaikka 40 asteen ylityksen vuosittainen todennäköisyys Fennoskandiassa on edelleen melko pieni, se ei tarkoita, että kyse olisi mahdottomasta tapahtumasta. Suomen nykyinen lämpöennätys, 37,2 astetta kesältä 2010, oli sen aikaisessa ilmastossa suunnilleen yhtä harvinainen tapahtuma, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo tiedotteessa.
Fennoskandian nykyinen lämpöennätys on 38,0
Fennoskandian nykyinen lämpöennätys on 38,0 astetta, joka on mitattu Ruotsissa vuosina 1933 ja 1947. Tutkimuksen mukaan tämän ennätyksen ylittämisen todennäköisyys yhden vuoden aikana on nykyilmastossa jo noin 4,0 prosenttia eli keskimäärin kerran 25 vuodessa.
Kansallisen lämpöennätyksen ylitys on todennäköisintä Norjassa, jossa siihen on noin 11 prosentin mahdollisuus. Suomessa uuden lämpöennätyksen eli 37,2 asteen rajan ylityksen todennäköisyys on Pohjoismaista pienin, noin 1,6 prosenttia.
Ilmatieteen laitoksen mukaan uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin, missä säätilanteissa äärimmäisen korkeat, yli 40 asteen helteet Pohjoismaissa esiintyvät. Tutkimuksessa löydettiin niitä tuoviin tilanteisiin kaksi yhteistä tekijää. Toinen oli erittäin voimakas sulkukorkeapaine eli niin sanottu omega-korkeapaine. Lisäksi tilanteissa toistui samanaikaisesti hyvin alhainen maankosteus Itämeren ympäristössä. Alhainen maankosteus vähensi haihduntaa, jolloin lämpötilat pääsivät nousemaan korkeammalle.
Kaikkein kovimmat helteet syntyvät useiden
– Kaikkein kovimmat helteet syntyvät useiden harvinaisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Simuloiduissa 40 asteen tapauksissa sekä omega-korkeapaine että maaperän kuivuus olivat samanaikaisesti erittäin voimakkaita, mikä mahdollisti lämpötilojen kohoamisen ennennäkemättömän korkeiksi, Rantanen kertoo.
Tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden on syytä varautua nykyistä huomattavasti korkeampiin lämpötiloihin kuin mitä alueella on tähän mennessä mitattu. Ilmatieteen laitoksen tutkijat varoittavat, että monissa maissa varautuminen äärimmäiseen kuumuuteen perustuu pitkälti aiemmin koettuihin helteisiin, mutta kaikkein voimakkaimpia mahdollisia helteitä ei välttämättä ole vielä koettu. Siksi riskit voivat jäädä aliarvioiduiksi.
Uudessa tutkimuksessa analysoitiin Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kausiennusteita vuosilta 1981–2025, jotka vastaavat yhteensä yli 7 300 simuloitua kesää. Ennusteista poistettiin systemaattiset virheet, jolloin tutkijat pystyivät tarkastelemaan myös hyvin harvinaisia mutta fysikaalisesti täysin mahdollisia helletilanteita, joita ei havaintohistoriassa ole vielä nähty.
