Tutkimus: Tämä nukkumistapa on yhteydessä merkittävästi kohonneeseen riskiin saada sydänkohtaus
Tietty tapa keski-iässä voi ennustaa kohonnutta sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan epäsäännöllinen nukkumaanmenoaika keski-iässä nostaa vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä verrattuna säännöllisesti nukkuviin. Tutkimuksessa seurattiin yli 3 000:ta vuonna 1966 syntynyttä pohjoissuomalaista, joiden unirytmiä mitattiin aktiivisuusmittarilla 46 vuoden iässä.
Tutkijatohtori Laura Nauha sanoo, että erityisesti nukkumaanmenon ajankohdan säännöllisyys vaikuttaa olevan tärkeää sydänterveydelle. Epäsäännöllinen nukkumaanmenoaika ja unen ajoituksen vaihtelu ovat yhteydessä merkittävästi kohonneeseen riskiin saada vakavia sydän- ja verisuonitapahtumia.
Tämä on selvinnyt Oulun yliopiston tutkimuksessa. Näin on erityisesti, jos mitattu vuoteessaoloaika on alle kahdeksan tuntia. Tutkimuksessa riski oli noin kaksinkertainen verrattuna säännöllisesti nukkuviin. Heräämisajan epäsäännöllisyys ei sen sijaan ollut yhteydessä sydäntapahtumiin.
Vakavilla sydän ja verisuonitapahtumilla tarkoitettiin
Vakavilla sydän- ja verisuonitapahtumilla tarkoitettiin erikoissairaanhoidossa hoidettuja sairauksia, kuten sydäninfarktia tai aivoinfarktia.
– Myös aiemmissa tutkimuksissa epäsäännöllinen unirytmi on liitetty sydänterveyden riskeihin, mutta nyt tarkastelimme ensimmäistä kertaa erikseen nukkumaanmenon, heräämisen ja unijakson keskipisteen vaihtelua sekä niiden itsenäisiä yhteyksiä vakaviin sydäntapahtumiin, Oulun yliopiston tutkijatohtori Laura Nauha kertoo yliopiston tiedotteessa.
Unen pituus ja ajoitus arvioitiin aktiivisuusmittarilla mitatun vuoteessaoloajan perusteella.
Erityisesti nukkumaanmenon ajankohdan säännöllisyys vaikuttaa
– Erityisesti nukkumaanmenon ajankohdan säännöllisyys vaikuttaa olevan tärkeää sydänterveydelle. Kyse on siis arjen rytmeistä ja niissä näkyvästä vaihtelusta.
Tutkimuksessa oli mukana 3 231 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Unirytmiä mitattiin aktiivisuusmittarilla viikon ajan 46 vuoden iässä, ja osallistujia seurattiin terveydenhuollon rekisteritietojen avulla yli 10 vuoden ajan. Sydänterveyttä voi tukea monilla arjen valinnoilla.
