Tänne S-ryhmä halusi luksusmökkejä – Oikeus tyrmäsi hankkeen
Itä-Suomen hallinto-oikeus ei hyväksynyt luksusmökkien ja ravintolan rakentamista Kolin kansallismaisemaan.

Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi isoilta osin ranta-asemakaavan, jonka myötä S-ryhmään kuuluva Pohjois-Karjalan osuuskauppa (PKO) olisi saanut rakentaa Lieksassa Kolin vaarajonoon kuuluvalle Rintasenvaaralle varakkaille matkailijoille suunnatun loma-asuntoalueen ja siihen kuuluvan ravintolan. Oikeus oli samaa mieltä ympäristöviranomaisten kanssa, että kaavaan kirjatut rakentamismääräykset eivät riitä varmistamaan arvokkaan maisema-alueen säilymistä. Hallinto-oikeus piti Lieksan kaupungin hyväksymää kaavaa lainvastaisena.
Loma-Kolin alueella sijaitsevan Rintasenvaaran alueen rakentamisen mahdollistavasta kaavasta tehtiin hallinto-oikeuteen peräti viisi valitusta. Niistä yksi oli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely) eli nykyisen Lupa- ja valvontaviraston tekemä. Ely-keskuksen viranomaiset tyrmäsivät vaaran päälle ja rinteisiin suunnitellun rakentamisen, koska kyse on nimenomaan yhdestä Suomen kansallismaisemaksi nimetystä alueesta, jonka muokkaaminen muuttaisi valtioneuvoston päätöksellä nimettyä maisemallisesti arvokasta aluetta pysyvästi. Sen sijaan rakentamista vaaran alaosiin viranomaiset pitivät mahdollisena.
Itä-Suomen hallinto-oikeus katsoi tällä viikolla antamassaan päätöksessään, ettei kaava ohjaa Rintasenvaaran rakentamista riittävän tiukasti. Oikeuden mukaan ongelmallista oli, ettei kaavassa ollut ohjausta rakennusten lukumäärälle tai sijoittumiselle kortteleiden sisällä. Oikeuden mukaan rakennusten määrä, pinta-ala ja käyttötarkoitus ovat merkityksellisiä, kun arvioidaan rakentamisen merkitystä maisemalle.
Hallinto-oikeus kumosi kaavan Rintasenvaaran rinne
Hallinto-oikeus kumosi kaavan Rintasenvaaran rinne- ja lakialueiden osalta. Kaava jäi voimaan vain alarinteeseen sijoittuvan yhden korttelin osalta. Tällä alueella on jo entuudestaan rakentamista ja muun muassa valmis tie. Alarinteeseen on suunniteltu puiden latvojen korkeudelle tai hieman niiden yli kohoavia kerrostaloja, joiden maisemallinen vaikutus on oikeuden mukaan merkittävä. Ne arvioitiin kuitenkin lopulta ”lievästi haitalliseksi suurmaisemassa.”
Rintasenvaara on Kolin korkeimman vaaran Ukko-Kolin huipulta pohjoiseen katsottuna vaarajonon viimeinen ennen Pielisen rantaa. Rintasenvaaralla toimi Kolin toinen laskettelukeskus aina vuoteen 2016 asti, jonka jälkeen laskettelurinteet sekä niiden alla oleva parkkipaikka ja ravintolarakennus ovat olleet vailla käyttöä. PKO omistaa vaaran alueelta maita lähes 57 hehtaaria ja Lieksan kaupunki vaaran juurelta noin 8,5 hehtaaria. PKO pyörittää Kolilla Ukko-Kolin laskettelukeskusta sekä kahta isoa S-ketjun hotellia Kolin huipulla ja kylän keskustassa.
PKO:n ja Lieksan yhteisessä kiistaa aiheuttaneessa rakennushankkeessa on ollut tavoitteena pystyttää Rintasenvaaralle matkailukeskus, joka keräisi erityisesti ulkomaisia maksukykyisiä luksusmatkailijoita. Tätä varten alueelle haettiin ranta-asemakaavan muutosta ja laajennusta. Konsulttiyhtiö Swecon tekemässä kaavaehdotuksessa oli hahmoteltu vaaran päälle ja ylärinteisiin viisi korttelia, joihin voisi pystyttää runsaasti jopa 350-neliöisiä luksushuviloita. Kaava olisi sallinut myös kahden tai useamman vierekkäisen huvilan yhdistämisen yhdyskäytävällä. Lisäksi vaaran huipulle oli suunniteltu kookasta ravintolarakennusta.
Vanhojen laskettelurinteiden ala-aseman tuntumaan Lieksan
Vanhojen laskettelurinteiden ala-aseman tuntumaan Lieksan kaupungin maille on suunnitelmissa piirretty noin 20 000 kerrosalaneliön kortteli, jonne oli kaavailtu ainakin erilaisten ohjelmapalvelujen ja vuokraamojen sijoittamista, mutta kaava mahdollistaisi myös majoitusyrityksen ja ravintoloiden pystyttämisen. Lisäksi vaaran alarinteisiin on sijoitettu vielä kaksi korttelia lomataloille.
PKO ja Lieksa julkistivat ensimmäiset suunnitelmansa Rintasenvaarasta kesällä 2023. Tämän jälkeen valmistui kaavaluonnos, joka keräsi kritiikkiä niin viranomaisilta, luonnonsuojelujärjestöiltä kuin useilta asukkailtakin. Ely-keskus esitti Lieksan kaupungille kaavan hylkäämistä ensimmäisen ja myös myöhemmin tehdyn muutetun kaavasuunnitelman kohdalla. Lieksan kaupunki kuitenkin hyväksyi kaavan keväällä 2025.
Hallinto-oikeuden päätöksestä kertoi ensimmäisenä AMNZ Uutiset . Päätökselle voi vielä hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Pohjois-Karjalan osuuskauppa (PKO) ja Lieksan kaupunki vetosivat kaavasuunnitelman viimeisimmän version kohdalla siihen, että rakentamista ja esimerkiksi ulkovalaistusta oli kevennetty. Ely-keskuksen mukaan lisätyt määräykset puujulkisivuista, heijastamattomista ikkunoista ja muun muassa kohdevalaisun kieltäminen eivät kuitenkaan muuttaneet perusongelmaa, joka oli rakentamisen sijoittaminen maisemallisesti väärään paikkaan vaaran yläosiin.
Ympäristöviranomaiset olivat huolissaan myös vaaralle piirretyistä teistä ja vesihuollosta, joiden rakentaminen hyvin jyrkkään ja kallioiseen maastoon on teknisesti haastavaa ja vaikeuttaa rakentamisen sovittamista maisemaan. Tiestöllä tulisi olemaan Elyn mukaan merkittäviä eroosio-ongelmia ja rakentaminen aiheuttaisi selvästi tavanomaista leveämpää tieaukkoa maastoon.
Ely-keskus kiinnitti huomiota myös kaavasuunnitelmien yhteydessä esiteltyihin näkymäkuviin, joita esimerkiksi PKO liitti omaan tiedotteeseensakin. Kuvat antoivat viranomaisten lausunnon mukaan vääristyneen kuvan kaavan toteuttamisesta, eivätkä vastanneet kaavan todellista sisältöä.
– Meidän arvion mukaan havainnekuvissa on nyt havainnollistettu kevyen rakentamisen mukaan ja siinä olisi pitänyt havainnollistaa raskaimman mahdollisen mukaan, Pohjois-Karjalan Elyn ympäristö ja luonnonvarat -yksikön johtaja Janne Kärkkäinen sanoi kuvista AMNZ Uutisille viime vuonna.
Itä-Suomen hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että kaavan vaikutuksia maisema-arvoihin pitää arvioida ”tilanteessa, jossa kaavan sallima rakentaminen toteutuu täysimääräisesti vaihtoehtoisilla toteutumistavoilla”.



