Lauantai 31.10.2026 · Helsinki +6 °C
ETUSIVU › KOTIMAA
← TAKAISIN ETUSIVULLE
KOTIMAA

Onko vittuilu välittämistä? Asiantuntija vastaa

Lauri Nummenmaan mukaan vittuilu on älyllistä ja verbaalista toimintaa, jonka tavoitteena on provosoida.

Onko vittuilu välittämistä? Asiantuntija vastaa
Kuva: Lehtikuva / Kuvatoimitus

”Vittuilu on välittämistä”, kuuluu suomalainen sananlasku. Mutta pitääkö se todella paikkansa? Missä kulkee hyväntahtoisen naljailun ja tahallisen loukkaamisen raja? Turun yliopiston ja Tyksin PET-keskuksen professori Lauri Nummenmaa kertoo, mitä vittuilu oikeastaan on ja miksi kaikki piikittely ei ole samanlaista.

Nummenmaan mukaan vittuilussa on kyse toisen pilkkaamisesta tai ärsyttämisestä, jolla pyritään ennen kaikkea loukkaamaan tai provosoimaan toista. Pelkkä huutaminen, uhkailu tai törkeyksien lateleminen ei kuitenkaan ole vittuilua.

– Vittuilussa pitää olla ehdottomasti joku verbaalinen, älyllinen twisti, hän kertoo.

Vittuilu on paradoksaalista toimintaa

Vittuilu on paradoksaalista toimintaa, jossa ihminen pyrkii nokkeluudellaan pahoittamaan toisen mielen ja osoittamaan samalla omaa älykkyyttään sekä dominanssia.

– Yleensähän vittuilu on sellaista, millä haluamme ärsyttää toista ihmistä tai saada reaktion hänestä. Ei se silloin varsinaista välittämistä ole, hän linjaa.

– Jos ihminen loukkaantuu siitä, niin silloinhan me ollaan tavallaan vittuiltu menestyksellisesti, eikö vaan? Nummenmaa huomauttaa.

Vittuilu voi olla esimerkiksi kaveriporukassa

Toisaalta vittuilu voi olla esimerkiksi kaveriporukassa yhteishenkeä luova huumorin keino, jos sen tarkoituksena ei ole tuottaa toiselle pahaa mieltä.

– Hyväntahtoinen naljailu on mielestäni vähän eri asia kuin vittuilu. Moni kutsuu sitäkin tosin vittuiluksi, mutta vittuilussa on kyse toisen tahallisesta provosoimisesta ja ärsyttämisestä.

Hyväntahtoinen vittuilu edellyttää, että kaikki porukassa ymmärtävät huumorin samalla tavalla eikä kukaan koe sitä loukkaavaksi.

– Hyvien kavereiden ja perheenjäsenten kesken uskalletaan naljailla, koska tiedetään, että toinen välittää meistä oikeasti, Nummenmaa kuvailee.

– Se riippuu täysin ihmisten välisestä dynamiikasta.

Vittuilun tarkoitus vaikuttaa siihen, missä hyväntahtoisen naljailun ja kiusaamisen raja kulkee. Rankassa vittuilussa tavoitteena on toisen loukkaaminen, kun taas hyväntahtoisessa naljailussa tarkoituksena ei ole satuttaa toista.

Vittuilussa on tärkeää lukea tilannetta ja toista ihmistä. Hyväntahtoinen tarkoitus ei takaa, että toinen kokee sen sellaisena, sillä ihmiset tulkitsevat huumoria eri tavoin. Sama vitsi voi yhdessä tilanteessa naurattaa mutta toisessa tuntua loukkaavalta.

Uutisvinkki

Näitkö jotain kiinnostavaa tai onko sinulla uutisvinkki? Lähetä vinkki tai kuva toimitukseen.

Ei valittua tiedostoa
Kiitos! Vinkkisi on vastaanotettu toimitukseen.