Ministeri tyrmistyi Makwan Amirkhanin puolustuksesta – ”Luulin kuulleeni kaiken”
Kokoomusministeri Karoliina Partanen kuvailee Mira Luotia rohkeaksi ja hämmästelee Amirkhanin puolustuksen argumentteja.

Sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok) on julkaissut poikkeuksellisen kannanoton laulaja Mira Luodin ja vapaaottelija Makwan Amirkhanin seksuaalirikosoikeudenkäynnistä. Syyttäjä vaatii Amirkhanille noin puolentoista vuoden ehdollista vankeutta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Epäillyn rikoksen uhri on PMMP-yhtyeen laulajana tunnettu Luoti.
– Rohkeus. Se minulle tulee mieleen tämän päivän seksuaalirikosoikeudenkäynnistä, jota koko Suomi on joutunut seuraamaan, Partanen kirjoittaa Facebookissa .
– Mira Luoti on uskomattoman rohkea. Hän altisti itsensä julkiselle keskustelulle todeten ”häpeän on vaihdettava puolta” ja vieden itseensä kohdistuneen rikosepäilyn eteenpäin, ministeri jatkaa.
Oikeudenkäynnin aikana huomiota on herättänyt
Oikeudenkäynnin aikana huomiota on herättänyt Amirkhanin puolustuksen argumentti, joka keskittyi Luodin ja Amirkhanin ikäeroon epäiltyjen tapahtumien aikaan. Amirkhani oli tuolloin alle 30-vuotias ja Luoti lähes 40-vuotias. Puolustuksen argumentin mukaan tapahtumahetkellä lähes 40-vuotias Luoti ei ollut syytetyn mielestä seksuaalisesti haluttava.
Puolustus on myös nostanut esiin Amirkhanin olleen uransa huipulla, tunnettu ja ihailtu mies, jolla ei ole ollut tarvetta saada itselleen seksuaalisesti mitään väkisin. Ministeri Partanen kirjoittaa, että Luotia on yritetty nöyryyttää oikeudenkäynnissä.
– Ei riittänyt, että hän on joutunut mahdollisesti rikoksen uhriksi. Nyt hänet on vielä yritetty oikeudenkäynnissä nöyryyttää kaiken kansan edessä. Mutta hän ei nöyrtynyt. Vaan taistelee.
Asianajajana aiemmin toimineen Partasen mukaan
Asianajajana aiemmin toimineen Partasen mukaan seksuaalirikoksen uhrit tarvitsevat esikuvan, joka sanoo, ettei vika ole uhrin vaan tekijän.
– Olen monta kertaa istunut oikeudenkäynneissä uhrin avustajana ja kuunnellut, kun uhria syyllistetään ja nöyryytetään. Miksi et huutanut apua? Miksi et soittanut heti poliisille? Miksi kuljit yksin pimeällä? Miksi et ottanut taksia? Miksi et sitä ja miksi et tätä. Nämä kysymykset käydään aina läpi, vaikka teko ei ole koskaan uhrin vika, Partanen kirjoittaa.
– Luulin kuulleeni kaiken mahdollisen, mutta en. Se, että sanotaan, ettei uhri ollut ”seksuaalisesti kiinnostava”. Sitä en ole kuullut. Ja se kertoo kaiken sanojasta, ei rikoksen uhrista, hän päättää.



