Marinin hallitus mokasi tämän, Orpon hallitus ei ole sitä korjannut

Kansanedustaja Mikko Savola (kesk) kirjoitti viikonloppuna sosiaaliseen mediaan tulikivenkatkuisen tekstin: ”Etelä-Pohjanmaan palveluverkon raju supistaminen on torjuttava!”, Savola vaati. Savolan kupin sai nurin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen arviointiryhmän esitys: ryhmän esitys leikkaisi muun muassa Etelä-Pohjanmaan sote-keskukset viiteen, asumisyksiköitä lakkautettaisiin ja neuvola- sekä hammashoitopalveluja keskitettäisiin.

– Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen päättäjät ovat nyt erittäin suurten päätösten edessä. Toivon heiltä rohkeutta vastustaa näin rajua palveluverkon supistamista ja puolustaa maakunnan asukkaiden etua, kansanedustaja Savola kirjoitti.

Savola tulee pettymään. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on niin sanotussa arviointimenettelyssä eli valtiovarainministeriön ohjauksessa: sen mahdollisuudet vastustaa arviointiryhmän esityksiä ovat hyvin rajalliset.

Luonnollisesti toimipisteiden lakkauttaminen ja keskittäminen

Luonnollisesti toimipisteiden lakkauttaminen ja keskittäminen tulevat johtamaan mittaviin irtisanomisiin. Tämä on tilanne monella muullakin hyvinvointialueella juuri nyt, kun ne tekevät ensi vuoden budjettejaan. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti jo syyskuussa 2026 yt-neuvottelut, joiden alustava arvio vähennystarpeesta on noin 400 henkilötyövuotta.

Irtisanomisia tulee monella alueella, vaikka ne eivät ole valtion ohjauksessakaan. Ne saavat ensi vuonna niin niukan rahoituksen, etteivät ne selviä ilman leikkauksia ja irtisanomisia. AMNZ Uutisten käyttämä sote-asiantuntija Jarmo Korhonen arvioi, että ensi vuoden aikana 80 sotekeskusta ja -toimipaikkaa menee kiinni ja vuoteen 2029 mennessä 20 000 työntekijää irtisanotaan.

Periaate on sinällään selvä. Sosiaali- ja terveysmenot ovat jo nyt noin 27 miljardia euroa. Niiden kasvua pitääkin hillitä, mutta rahoitusmalli, joka hyvinvointialueiden rahoitusta säätelee, oli susi jo syntyessään.

Sanna Marinin sd hallituksen

Sanna Marinin (sd) hallituksen, jossa Savolankin edustama keskusta oli mukana, kasaan runttaama malli on johtanut hyvin eritahtiseen kehitykseen hyvinvointialueilla: joillakin menee hyvin, jotkut ovat henkitoreissaan ja valtiovarainministeriön ohjauksessa.

Suomalaisten saamat sote-palvelut eriytyvät entisestään tulevaisuudessa. Ongelmissa ovat etenkin muuttotappioalueet, jonne jää paljon palveluita tarvitsevia iäkkäitä, mutta alueiden rahoitus ei kasva tai se kasvaa hyvin vähän ja hitaasti.

Rahoitusmallin seurauksena rahoitus oli jo lähtökohtaisesti aliresurssoitu. Alueiden rahoituksen jälkikäteistarkastus on vähintäänkin yhtä viallinen: se leikkaa ensi vuonna rahoitusta tuntuvasti myös niiltä alueilta, jotka ovat tehneet yhä uutta alijäämää tai päässeet vain hieman plussalle. Lisäksi rahoituksen ns. siirtymätasaus on johtanut isoon ongelmiin monilla alueilla.

Viime torstaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) viimein katsoi, että sairastavuuden eli käytännössä diagnoositietojen painoarvoa hyvinvointialueiden rahoitusmallissa voitaisiin vähentää.