”Maailma kuulee, et Nöyrä on tulossa” – lukiolaispoika Karstulasta tähtää rapin huipulle

Järven rantamaisema Karstulassa on rauhallinen. Omakotitalon alakerran studiossa istuu kohta 17 vuotta täyttävä lukiolainen Mico Valkeinen . Nyt työn alla eivät ole koulutehtävät. Valkeinen tekee suomenkielistä rap-musiikkia, hänen artistinimensä on Nöyrä . Nuoresta iästä huolimatta Valkeinen alkaa olla jo konkari.

Kiinnostus rap-musiikkiin syntyi nelivuotiaana äidin pianon äärellä.

– Äiti soitti jotain perussointukiertoa, ja minä siihen päälle jotain räppäsin. Äiti kirjoitti ne sitten ylös, koska minä en vielä osannut kirjoittaa.

Valkeisen taiteilijanimi Nöyrä on tarkoituksellista

Valkeisen taiteilijanimi Nöyrä on tarkoituksellista ironiaa, sillä artisti pitää itsevarmuutta ja uhoa olennaisena osana rapin tekemistä. Hän kertoo saaneensa asenteestaan myös kielteistä palautetta. ”Ainakin minun mielestäni se kertoo enemmän palautteen antajasta kuin hänestä, joka yrittää unelmiaan seurata.”

Rap osana hiphop-kulttuuria rantautui Suomeen 1980-luvun alussa taivaskanavien ja elokuvien välityksellä. Alkuun kieli oli pääosin englanti, jota pidettiin genren ”aitona” ilmaisukielenä. Pikkuhiljaa syntyi myös suomenkielisiä kokeiluja, joista osa oli vakavasti otettavia, osa lähinnä huumoripitoisia.

Elina Westinen työskentelee tällä hetkellä akatemiatutkijana Hiphop-nuoret Suomessa -projektissa. Hän on saanut myös lisänimen ”räppitohtori”. Westinen kertoo, että suomalainen rap-musiikki on kasvanut 1980-luvun marginaali-ilmiöstä osaksi nykymusiikin valtavirtaa. Sitä on Westisen mukaan edesauttanut se, että suomalaisen rap-musiikin tekijäkunta on monipuolistunut merkittävästi.

Alussa Suomessa sitä tekivät pääasiassa

– Alussa Suomessa sitä tekivät pääasiassa valkoihoiset miehet, nyt mukana ovat myös naiset ja etniset vähemmistöt.