Lapsilisät ja takuueläke pois? Tällainen on VM:n lähes 1000 sivun sopeutuspaketti

Valtiovarainministeriö on maanantaina julkaissut julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen sekä verokartoituksen. Niissä käydään läpi, mihin verovaroja käytetään sekä miten julkista taloutta voitaisiin sopeuttaa tulevina vuosina. VM:n syynissä on koko julkinen talous eli valtionhallinto, hyvinvointialueet, kunnat ja sosiaaliturvarahastot.

Meno- ja rakennekartoituksessa nostetaan esiin muun muassa työeläkeindeksin jäädyttäminen vuosiksi 2028–2031, joka vahvistaisi julkista taloutta noin kahdella miljardilla eurolla. Lapsilisien lakkauttaminen säästäisi puolestaan 1,3 miljardia euroa vuodessa. Se kuitenkin lisäisi toimeentulotuen menoja arviolta 94 miljoonalla eurolla. Lapsilisän lakkauttaminen vähentäisi kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, mikä taas kasvattaisi työvoiman tarjontaa.

Myös varhaiskasvatusmaksujen korottaminen on listalla. Toimeentulotuen sitominen saajan ikään puolestaan säästäisi 109 miljoonaa euroa vuodessa. Ajatuksena olisi se, että alle 25-vuotiaan toimeentulotuen perusosa olisi vain 50 prosenttia ja 25–29-vuotiaalla 75 prosenttia täydestä.

VM

VM:n maanantaina julkaisemien kartoitusten on tarkoitus tarjota päättäjille vaihtoehtoja sopeutustoimien löytämiseen. Kyseessä ei siis ole VM:n ehdotus, vaan eräänlainen buffet, josta poliitikkojen on helpompi löytää vaihtoehtoja. Toimien vaikutuksista ei ole vielä tehty kattavia arvioita, ja moni toimenpide edellyttäisikin huomattavaa valmistelua.

VM ehdottaakin, että hallitusneuvotteluissa tehtäisiin kokonaisarvio valittavan sopeutuskokonaisuuden vaikutuksista. Kartoitukset ovat mittavia. Meno- ja rakennekartoitus on 682-sivuinen ja verokartoitus 305-sivuinen teos.

Ensi vuonna valtion menoista on indeksisidonnaisia jopa 63 prosenttia eli arviolta 58 miljardia euroa. Koko julkisessa taloudessa indeksisidonnaisia menoja on lähes 90 miljardia euroa. Näitä ovat muun muassa puolustusmenot, useat sosiaaliturvaetuudet, hyvinvointialueiden ja korkeakoulujen menot, kuntien valtionosuudet sekä työeläkkeet.

Mikäli kaikki indeksikorotukset jäädytettäisiin ensi

Mikäli kaikki indeksikorotukset jäädytettäisiin ensi vaalikaudeksi, siitä syntyisi vuonna 2031 noin 8,1 miljardin euron säästö. VM kertoo, että osa indeksisidonnaisuuksista voitaisiin purkaa tai heikentää.

Indeksien jäädyttämiseen liittyy kuitenkin huomattavia ongelmia. Esimerkiksi hyvinvointialueiden kohdalla rahoitus on jo nykyisellään tiukka, koska palvelutarpeen kasvusta huomioidaan ensi vuodesta lähtien vain 60 prosenttia. Etuuksien pitkäaikaiseen jäädyttämiseen liittyy puolestaan perustuslaillisia ongelmia.

Jos kaikki indeksikorotukset jäädytettäisiin vaalikaudeksi, siitä syntyisi yli 8 miljardin euron säästö vuoteen 2031 mennessä. Hyvinvointialueiden osuus summasta on 3,3 miljardia euroa.

Myös AMNZ:n rahoitusta voisi kartoituksen mukaan leikata. AMNZ:n tulisi VM:n mukaan sopeuttaa toimintaansa ja ”keskittyä sellaiseen lakisääteiseen palvelutuotantoon”, jota ei markkinoilla muuten synny. VM esittää, että AMNZ:n rahoitusta voisi laskea asteittain 10–20 prosentilla vuoden 2027 tasosta vuosien 2028–2035 aikana. Se tarkoittaisi 60–120 miljoonan euron laskua AMNZ:n rahoitustasoon vuoteen 2027 verrattuna.

Maataloudesta VM löytää säästökohteita muun muassa pohjoisesta tuesta, jota valtio maksaa ensi vuonna 325 miljoonaa euroa.