Kirkko valmistelee isoa muutosta: Lapsen voisi jatkossa kastaa ilman kummeja
Kummeja voisi jatkossa olla rajattomasti tai ei lainkaan.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous käsittelee tällä viikolla Turussa esitystä, joka sallisi tietyissä tilanteissa kasteen ilman kummeja. Kirkolliskokouksen perustevaliokunta kannattaa muutosta ja esittää myös kummien enimmäismäärän poistamista. Muutoksen taustalla on huoli siitä, ettei kastettaville aina löydy kirkon vaatimukset täyttävää kummia.
Päätöksen kummittomasta kasteesta tekisi kirkkoherra. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pohditaan merkittävää muutosta yhteen sen pyhimmistä toimituksista. Kirkolliskokouksen käsittelyssä on tällä viikolla esitys, jonka mukaan kastettavalla ei tarvitsisi tulevaisuudessa olla yhtäkään kummia.
Nykyisin kastettavalla on oltava vähintään yksi kummi, joka täyttää kirkon vaatimukset. Kummiasiaa on vatvottu kirkossa jo yli 20 vuotta. Muutoksen taustalla on huoli siitä, ettei kastettaville löydy evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kummia. Yksi selittävä syy tähän on yhteiskunnan monikulttuuristuminen, kertoi tulevaisuusvaliokunta lausunnossaan.
Nykyisten sääntöjen mukaan vähintään yhden
Nykyisten sääntöjen mukaan vähintään yhden kummin on oltava konfirmoitu, evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäsen. Kirkolliskokouksen perustevaliokunta kannattaa sääntöjen muuttamista. Se esittää, että kaste voitaisiin jatkossa toimittaa kokonaan ilman kummeja, jos siihen on ”painavia syitä”.
Päätöksen kummittomasta kasteesta tekisi kirkkoherra kastettavan tai lapsen huoltajien pyynnöstä. Kummien puuttuminen näyttäisi kuitenkin olevan verrattain harvinainen syy jättää lapsi kastamatta.
Kirkon tutkimuskeskuksen vuosina 2018–2020 toteuttaman tutkimushankkeen mukaan vain yksi prosentti vastaajista arvioi, ettei lasta ollut kastettu siksi, ettei lapselle ollut löytynyt kirkkoon kuuluvaa kummia.
