Karut kirjeet julki: Komissiolta uusi uhkaus Suomelle

Euroopan komissio pyysi lokakuun lopulla valtiovarainministeriöltä lisätietoja Suomen alustavasta talousarviosuunnitelmasta ensi vuodelle.

Komissio halusi lisätietoja siitä, miten Suomen suunnitelma noudattaa EU:n ministerineuvoston tammikuussa 2026 hyväksymää suositusta liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Kyseessä on niin sanottu nettomenopolku, joka määrittää menojen sallitun kasvuvauhdin. Se määritellään EU:n alijäämämenettelyyn joutuneille maille, kuten Suomelle.

Komission laskelmien mukaan Suomen nettomenot ovat kasvamassa 4,1 prosenttia vuonna 2026 ja 3,4 prosenttia vuonna 2027. Nettomenopolussa sallitaan 1,3 prosentin menojen kasvu vuonna 2026 ja 1,5 prosentin kasvu vuonna 2027. Brysselistä varoitetaankin, että toteutettujen toimien kokonaisarviointi saattaa olla tarpeen myöhemmässä vaiheessa.

Jos tämä arviointi osoittaa

– Jos tämä arviointi osoittaa, että tuloksellisia toimia ei ole toteutettu, tämä edellyttäisi liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehostamista. Pyydämme teitä siksi selventämään, miten aiotte varmistaa Suomen vuoden 2027 finanssipoliittisten suunnitelmien yhdenmukaisuuden asiaankuuluvien neuvoston suositusten kanssa, sekä antamaan lisätietoja nettomuotoisten menojen kasvun taustatekijöistä vuonna 2027, komission kirjeessä kirjoitetaan.

Valtiovarainministeriö vastasi kirjeeseen tänään perjantaina. Kirjeen alussa ministeriö korostaa, että Suomi on sitoutunut julkisten menojen hillitsemiseen ja EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattamiseen. Lisäksi kirjeessä luetellaan hallituksen tekemiä sopeutuksia, jotka ministeriön mukaan vastaavat kymmentä miljardia euroa vuoden 2027 tasolla.

Julkista taloutta sopeuttavat toimet ovat valtiovarainministeriön mukaan yhteensä noin 5 miljardia euroa ja verotoimet noin 1,5 miljardia euroa. Ministeriö kertoo komissiolle, että syksyn 2026 talousarviossa pannaan toimeen keväällä päätettyjä toimia ja vältetään uusia menolisäyksiä. Valtiovarainministeriö kertoo sopeutustoimien toimeenpanon jatkuvan vuonna 2027.

Uusien sopeutustoimien käyttöönotto lyhyellä varoitusajalla

– Uusien sopeutustoimien käyttöönotto lyhyellä varoitusajalla heikentäisi kuitenkin yritysten ja kuluttajien luottamusta sekä tukahduttaisi orastavan talouden elpymisen, ministeriö kirjoittaa komissiolle.

Ministeriön mukaan esimerkiksi hallituksen tekemät työllisyystoimet vaikuttavat vasta nykyisen hallituskauden jälkeen hitaaksi jääneen talouskasvun vuoksi. Kireän julkisen talouden tilanteen vuoksi hallitus on ministeriön kirjeen mukaan pitänyt myös energian hintojen noususta johtuvat toimet rajallisina ja sellaisina, etteivät ne heikennä julkista taloutta. Esimerkkinä mainitaan hallituksen lokakuussa sopima 60 miljoonan euron tukipaketti kuljetusyrittäjille ja autoilijoille.

Valtiovarainministeriö antaa komissiolle pitkän listan perusteluja siitä, miksi nettomenopolulla ei pysytä. Mikäli komissio vahvistaa nettomenouralta poikkeamisen toteutuneiden lukujen perusteella, kokonaisarviossa pitäisi valtiovarainministeriön mielestä ottaa huomioon Lähi-idän kriisistä kumpuava globaali epävarmuus, korkea työttömyys ja odotettua korkeampi inflaatio.

– Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon menot jatkavat kasvuaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä väestön ikääntymisen vuoksi, ministeriö kirjoittaa.

Kirjeessä painotetaan myös Suomen päätöstä kasvattaa puolustusmenot 3,5 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi valtiovarainministeriö mainitsee parlamentaarisesti sovitun velkajarrun ja korostaa, että velkajarrutyöryhmä asettaa finanssipolitiikan tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle tammikuussa 2027. Tätä varten Suomi aikoo toimittaa komissiolle joulukuussa pyynnön keskipitkän aikavälin suunnitelmansa tarkistamisesta.

Komissio julkistaa arvionsa euroalueen jäsenvaltioiden alustavista talousarviosuunnitelmista marraskuun loppuun mennessä. Silloin selviää komission lopullinen tuomio eli se, noudattaako Suomi EU:n kasvu- ja vakautussopimuksen sekä alijäämämenettelyn ehtoja.