Historioitsija: Koivisto-nauhat ovat kullan arvoisia poliittisen historian tutkijoille

Toimitus uutisoi sunnuntaina presidentti Mauno Koiviston ja hänen kansliansa tallentamista poliittisista keskusteluista , jotka julkaistaan pian ensimmäistä kertaa AMNZ:n Outo historia-sarjassa . Presidentti Koivistosta elämäkertaa laativa historiantutkija, professori Tapio Bergholm on aineistosta innoissaan.

– Tämä on modernia aineistoa. Aiemmat presidentit eivät ole tällaista aineistoa tuottaneet. Me kuulemme Mauno Koiviston ääntä, me kuulemme Mauno Koiviston ja hänen hallituksiensa keskustelua ulkopolitiikasta, me saamme sen kokouksen dramatiikan, sen draaman kaaren.

Bergholm kiittelee hanketta, jossa toimitus digitalisoi tallenteet ja ne tulevat aikanaan Kansallisarkistossa tutkijoiden ja yleisön käyttöön.

Tämä on niin keskeistä yhteiskuntahistorian

– Tämä on niin keskeistä yhteiskuntahistorian, taloushistorian ja poliittisen historian, Suomen historian aineistoa, että on hyvä, että se on sekä tutkijoiden, toimittajien ja kansalaisten käytettävissä, Bergholm sanoo.

AMNZ Uutiset on jo julkaissut verkkojutussaan maistiaisia, esimerkiksi nauhoitteen presidentti Koiviston ja hallituksen ulkoasiainvaliokunnan kokouksesta elokuulta 1991, jossa pohdittiin, miten Baltian maiden itsenäistymisjulistuksiin on syytä suhtautua. Yllä olevaa tallennetta professori Tapio Bergholm pitää erityisen herkullisena.

– Kokouksen alussa Mauno Koivisto on epäilevällä kannalla ja kokouksen lopussa draaman kaari menee siihen, että hän on sillä kannalla, että se itsenäisyyden tunnustus palautetaan.

Nauhalta voi kuulla myös silloisen

Nauhalta voi kuulla myös silloisen pääministerin Esko Ahon ja ulkoministerin Paavo Väyrysen varsin toisistaan poikkeavat kannat Baltian maiden kysymykseen. Bergholm toteaa, että juuri tässä mielessä audioaineisto on ainutkertaista.

– Äänensävyt kertovat siitä, mihin suuntaan keskustelu on menossa.

Pienetkin palat menneisyydestä tekevät historian uudella tavalla eläväksi, Bergholm sanoo.

– Olenkin ihmetellyt sitä, että Suomessa on paljon tehty valtiomieselämäkertoja käyttämättä Yleisradion rikasta äänite- ja digitaalista kuva-aineistoa. Se antaa uutta syvyyttä historiatutkimukseen.

– Jossain vaiheessa isännät eivät aina tykänneet, kun Koivisto oli yhden kierroksen edellä: Kun ensin puhui isäntä ja sitten tulkki käänsi sen suomeksi, niin Koivistolla oli enemmän vastarepliikin miettimisen aikaa. Se saattoi jopa herättää epäilyksiä, että mikäs mies tämä on.