Historiallinen säätapahtuma näyttää yhä todennäköisemmältä – h-hetki lähipäivinä
Polaaripyörre on hajoamassa aikaisemmin kuin koskaan ennen. Mutta miten se vaikuttaa?

Polaaripyörre on romahtamassa ennätyksellisen varhain, arviolta 5.–10. marraskuuta, kertoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman. Edellinen ennätys on marraskuun lopulta, joten romahdus tapahtuu 3–4 viikkoa aiemmin kuin koskaan vuodesta 1958 alkavissa tilastoissa. Välittömät vaikutukset jäävät vähäisiksi, koska syksyn ilmamassat ovat vielä lämpimiä eikä kylmää ilmaa ole tarjolla.
Nymanin mukaan vaikutus Suomen säähän voi alkaa 2–3 viikon päästä ja mahdollisesti tuoda tavanomaista varhaisemman kylmän jakson. Polaaripyörre – eli arktisen, hyvin kylmän ilmamassan pohjoiselle napa-alueelle patoava voimakkaan tuulen alue – on romahtamassa ennätyksellisen varhain.
– Kyllä se on edelleen romahtamassa – parhaillaankin, Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Henri Nyman sanoo.
Nymanin mukaan tilanne elää koko
Nymanin mukaan tilanne elää koko ajan, mutta tällä hetkellä näyttää, että polaaripyörteen romahtaminen ajoittuisi marraskuun 5. ja 10. päivän välille.
– Kyseessä on historiallinen tapaus. Tilastoista vuodesta 1958 alkaen ei koskaan löydy polaaripyörteen romahtamista näin aikaisin. Edellinen ennätys on ollut marraskuun lopulta, eli nyt romahdus on tapahtumassa 3–4 viikkoa eli reilusti aikaisemmin, Nyman vertaa.
Polaaripyörteen romahtamisen taustalla on ylemmän ilmakehän stratosfäärin ennätysvarhainen äkillinen lämpeneminen (SSW). Tavallisesti polaaripyörre kiertää lännestä itään, mutta SSW sekoittaa pyörteen liikkeen ja suunnan.
Ilmiössä seurataan tuulen suuntaa 25
– Ilmiössä seurataan tuulen suuntaa 25 kilometrin korkeudessa maailmanlaajuisesti maapallon pohjoisella 60. leveyspiirillä eli noin Helsingin tasolla. Nyt näyttää siltä, että länsituuli on menossa nollaan ja todennäköisesti jonkin verran miinuksen puolelle eli itätuuleksi, ja tämä täyttää SSW:n määritelmän, Nyman sanoo.
Kun polaaripyörre romahtaa, pato ikään kuin murtuu, ja napa-alueen arktinen, hyvin kylmä ilma pääsee valumaan etelämmäs.
– Mutta mihin tarkalleen? Siitä on vielä liian aikaista puhua, Nyman miettii.
Mitkä sitten ovat polaaripyörteen aikaisen romahtamisen välittömät vaikutukset? Eivät juuri mitkään. Todennäköisesti sen takia, että romahtaminen tapahtuu näin aikaisin. Nyman painottaa, että koska ollaan kuitenkin vasta syksyssä, ilmamassat pohjoisella pallonpuoliskollakin ovat vielä verrattain lämpimiä.



