Hämmästys heräsi Suomen vastauksesta EU:lle: ”Äärimmäisen noloa”, sanoo Joona Räsänen

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen hämmästelee Petteri Orpon (kok) hallituksen vastausta Euroopan komission ensi vuoden budjettia koskevaan lisätietopyyntöön.

– Hallituksen vastauksen perusteella herää kyllä kysymys, että pyrkiikö hallitus johtamaan komissiota harhaan? Räsänen kysyy tiedotteessaan.

Komissio halusi lisätietoja siitä, miten Suomen budjettisuunnitelma noudattaa EU:n ministerineuvoston tammikuussa 2026 hyväksymää suositusta liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Kyseessä on niin sanottu nettomenopolku, joka määrittää menojen sallitun kasvuvauhdin. Se määritellään EU:n alijäämämenettelyyn joutuneille maille, kuten Suomelle.

Komission laskelmien mukaan Suomen nettomenot

Komission laskelmien mukaan Suomen nettomenot ovat kasvamassa 4,1 prosenttia vuonna 2026 ja 3,4 prosenttia vuonna 2027. Nettomenopolussa sallitaan 1,3 prosentin menojen kasvu vuonna 2026 ja 1,5 prosentin kasvu vuonna 2027. Tiedotteessaan Räsänen nostaa nimenomaan esille maininnan kymmenen miljardin euron sopeutuksista.

– Suomen vastauksessa mainitaan hallituksen päättämät 10 miljardin euron julkista taloutta vahvistavat toimet, mutta jätetään kertomatta, että toimien nettovaikutus ei saavuta edes kolmea miljardia ensi vuonna, Räsänen tylyttää.

– Hallitus myös jättää kertomatta, että ensi vuoden osalta eniten julkista taloutta heikentää hallituksen oma päätös alentaa yhteisöveroa. Näyttääkin siltä, että hallitus ei halua myöntää komissiolle, että sen omat päätökset ovat osasyynä Suomen julkisen talouden heikkenemiseen, hän jatkaa.

Komissio julkistaa arvionsa euroalueen jäsenmaiden

Komissio julkistaa arvionsa euroalueen jäsenmaiden alustavista budjettisuunnitelmista marraskuussa. Jos arviointi osoittaa, ettei tuloksellisia toimia ole toteutettu, uhkana on EU:n alijäämämenettelyn tehostaminen, komissiosta viestitään Helsinkiin.

– Olisi kyllä äärimmäisen noloa oikeistohallitukselle, että tarkkailuluokalle joutumisen lisäksi hallitukselle määrättäisiin vielä jälki-istuntoa. En yhtään ihmettele, että pääministeripuolueen talouspoliittinen uskottavuus on tällä vaalikaudella romahtanut, Räsänen sivaltaa.