AMNZ Uutiset selvitti, miten datakeskusten tulo on vaikuttanut muualla sähkön hintaan

Euroopassa on jo nyt paljon datakeskuksia eli digitaalista tietoa säilöviä ja käsitteleviä palvelinkeskuksia. Maailmanlaajuisesti niitä on eniten Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa varsinkin Saksassa ja Britanniassa. Iso datakeskus saattaa kuluttaa ydinreaktorin tuotannon verran sähköä vuodessa. Suomessakin on pohdittu , miten datakeskusten rakentaminen vaikuttaa sähkön hintaan.

– Datakeskuksien määrästä ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä sähkön hintaan. Verrataan todella erikokoisia sähkömarkkinoita. Esimerkiksi Saksa on valtavan suuruinen sähkömarkkina, sekä tuottaja että kuluttaja. Se on isompi kuin koko Pohjoismaiden markkina yhteensä.

Kalleinta sähkö oli alkuvuonna Eurostatin kartoituksessa Irlannissa ja Belgiassa – ei siis maissa, joissa on määrällisesti eniten datakeskuksia.

Allaolevassa grafiikassa on vaihtuvilla sivuilla

Allaolevassa grafiikassa on vaihtuvilla sivuilla datakeskusten määrä vuonna 2025 sekä Eurostatin tämän vuoden alkupuoliskon tilasto kotitalouksien sähkön hinnasta. Hinta on laskettu kulutuksella 2 500–4 999 kWh, ja se vastaa pienen perheen keskimääräistä sähkönkulutusta vuodessa ilman sähkölämmitystä. Britannian ja Sveitsin hintatiedot puuttuvat.

Syri muistuttaa, että myös sähkön tuotantotapa on olennainen asia.

– Hinta muodostuu sähköntuotannon määrästä suhteessa sähkön käyttöön. Siihen vaikuttaa sekin, millaista sähköntuotanto on. Monissa Keski-Euroopan maissa sähkön hinta on hyvin riippuvainen maakaasun hinnasta markkinoilla.

Tällä hetkellä Keski-Euroopassa maakaasun hinta

– Tällä hetkellä Keski-Euroopassa maakaasun hinta on suunnilleen kolminkertainen normaaliin verrattuna. Maakaasusta on maailmanmarkkinoilla pulaa ja se on nostanut hintoja. Ennakoin, että tämän takia ensi talvi on Keski-Euroopassa haastava sähkön hintojen suhteen.

Esimerkiksi Saksassa on myös runsaasti aurinkosähköä ja tuulivoimaa, jo liki puolet sähköstä tuotetaan niillä. Mutta yli 40 prosenttia sähköstä tuotetaan yhä hiilellä ja maakaasulla.

– Sähkön markkinahinta määräytyy Saksassa tyypillisesti sen viimeisenä tarvittavan kalleimman tuotantomuodon mukaan ja se on juuri maakaasu, sanoo Syri.

Lisäksi Syri mainitsee Saksan eroavan Suomesta uusiutuvan energiantuotannon rakentamiskustannusten osalta:

– Niiden rakentamiseen on Saksassa panostettu hyvin paljon valtion tukirahaa. Suomessa taas tuulivoimainvestoinnit ovat markkinaehtoisia, eli Suomi on onnistunut tässä paljon paremmin.

Aalto-yliopistossa tehty tuore tutkimus antaa karun kuvan sähkön riittävyydestä Suomessa lähivuosina. Tutkimus arvioi sähkön vuotuisen kulutuksen nousevan 85 terawattitunnista 115 terawattituntiin jo vuoteen 2030 mennessä.

– Tutkimuksessa oletettiin, että sähkön kysyntä kasvaa merkittävästi. Siinä on mukana sähköautojen lisääntyminen, lämmityksen sähköistyminen, vetytalouden lisääntyminen sekä datakeskukset. Näistä ei kukaan tiedä, miten nopeasti eri osat tarkalleen kasvavat, kertoo Syri.