450 miljardin euron potti jaossa – Suomelle aukeaa kova mahdollisuus

Suomalaisille yrityksille ja tutkimusryhmille tarjottavan EU-hankerahoituksen määrä voi nousta ennätystasolle vuosina 2028–2034, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto.

EK:n mukaan hankerahoituksen kotiuttaminen pitää nostaa seuraavan hallituksen EU-prioriteetiksi. Lisäksi tarvitaan kansallinen strategia, jolla Suomi vähintään tuplaa EU-rahoituksen saannon yli 10 miljardin euron tasolle, EK esittää. Suomen pitäisi järjestön mielestä ottaa tavoitteeksi 3,5 prosentin kotiutus EU:n uuden kilpailukykyrahaston varoista.

Kasvavan rahoituksen taustalla on EU:n uusi monivuotinen rahoituskehys vuosille 2028–2034. Päättäjien pöydällä olevassa komission budjettiesityksessä peräti neljäsosa eli noin 450 miljardia euroa rahoituksesta käytettäisiin avainaloilla tapahtuvaan tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatiotoimintaan ja tuotannon skaalaukseen.

Budjettiesityksessä eniten olisi kasvamassa yrityksille

Budjettiesityksessä eniten olisi kasvamassa yrityksille tarjottava rahoitus, ja sitä ulotetaan tki-vaiheen lisäksi pidemmälle kaupallistamiseen ja tuotannollisiin investointeihin. EK:n toimitusjohtajan Minna Helteen mukaan hankerahoitukseen on tulossa aito tasonnosto, vaikka budjettineuvottelut ovat edelleen kesken.

– Suomen rahoituspotentiaalia vahvistaa se, että tulevaa EU-rahoitusta aiotaan kohdentaa juuri suomalaisille vahvuusalueille kuten turvallisuus ja puolustus, digitalisaatio ja muut kriittiset teknologiat, puhdas siirtymä ja vähähiilinen teollisuus sekä biotalous. Näillä aloilla meillä on eturivin huippuosaamista ja sitä on kattavasti koko arvoketjun laajuudelta, Helle sanoo tiedotteessa.

Helteen mielestä Business Finlandin tyyppinen kansallinen rahoitus ja EU-rahoitus pitäisi synkronoida entistä tehokkaammin, jotta Suomella on mahdollisuus saada enemmän rahaa EU:sta.

Pk-yritysten rahoitushakuja tulee tukea kansallisella

– Lisäksi pk-yritysten rahoitushakuja tulee tukea kansallisella valmistelurahalla. Nämä panostukset maksaisivat itsensä takaisin moninkertaisesti, kun Suomi onnistuisi kotiuttamaan rahoitusta aiempaa paremmin, Helle sanoo.

EK:n mielestä EU-hakujen tueksi tarvitaan huippuunsa viritetty kansallinen tuki- ja neuvontajärjestelmä. EK korostaa, että Business Finlandilla on keskeinen tehtävä huolehtia siitä, että kansallinen tukiverkosto uudistetaan uutta EU-rahoituskautta varten ja rahoituksen hakijat löytävät oikeat neuvontapalvelut yhden luukun kautta.