Suomessa on tehty satoja liikenneympyröitä puutteellisilla ohjeilla – nyt mallia otetaan Joensuusta

Suomalaiset kunnat ovat alkaneet ottaa mallia Joensuusta liikenneympyröiden eli kiertoliittymien suunnittelussa. Joensuun kaupunkialueella on yli 40 liikenneympyrää. Kaupunki on rakentanut uusia ympyröitä vuosittain ja kehittänyt niistä jatkuvasti parempia.

Liikenneympyrät herättävät osassa autoilijoita ärsytystä . Joensuun kaupungin liikennejärjestelmäinsinöörin Rasmus Nousiaisen mukaan Pohjois-Karjalan pääkaupungissa kriittiset äänenpainot ovat kuitenkin hieman vaimentuneet.

– Aikoinaan ympyröitä vastustettiin todella äänekkäästi, mutta nykyään niitä jopa toivotaan, kun risteyksissä tehdään remontteja, Nousiainen kertoo.

Joensuun runsas liikenneympyröiden määrä johtuu

Joensuun runsas liikenneympyröiden määrä johtuu kaupungin jo eläköityneestä liikennesuunnittelijasta Jarmo Tihmalasta . Liikenneympyröiden kehittäminen oli Tihmalan elämäntyö. Vuosi sitten valmistunut Karjalankadun kiertoliittymä on tämän kehitystyön huipentuma. Osa kaupunkilaisista pitää ympyrää Joensuun ärsyttävimpänä , mutta liikennesuunnittelijat arvostavat siinä tehtyjä ratkaisuja.

Tihmalan opit otettiin talteen Kuntaliiton valtakunnalliseen kaupunkikiertoliittymien suunnitteluohjeeseen , joka julkaistiin viime vuonna. Liiton mukaan ohjetta on hyödynnetty jo ainakin Helsingissä.

– Myös Tampere, Riihimäki ja Porvoo ovat kiinnostuneet ohjeesta. Veikkaan, että vajaat kymmenen kaupunkia on ottanut ohjeen jo käyttöön, Nousiainen arvelee.

Uusi ohje korostaa ennen kaikkea

Uusi ohje korostaa ennen kaikkea sitä, että kaupunkikiertoliittymät mitoitetaan eri periaatteella kuin taajamien ulkopuoliset liittymät. Siinä missä tieliikenteessä kiertotilan koko suunnitellaan busseille ja rekoille, kaupunkiympäristössä mitoitusperusteena on henkilöauto. Suuretkin ajoneuvot voivat ajaa kaupunkikiertoliittymässä, mutta ainoastaan siten, että ne oikaisevat hieman keskiympyrän päältä.

– Kun kiertotila on kapeampi, autot ajavat hitaammin. Se ei kuitenkaan hidasta liikennettä, vaan tekee siitä sujuvampaa, kun uskalletaan mennä pienempiin väleihin, Nousiainen sanoo.

Videolla Rasmus Nousiainen kertoo kiveyksestä, jonka oikea koko ja korkeus ovat olennaisen tärkeitä. Ohjeessa painotetaan myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden asemaa. Suojateitä ja pyöräteitä suositellaan vietäväksi muutaman metrin päähän itse kiertotilasta, jotta liittymästä poistuvat autoilijat havaitsevat heidät paremmin.

Tampereen yliopiston työelämäprofessori Kalle Vaismaa uskoo, että Joensuun opein tehdyt liikenneympyrät parantavat liikenneturvallisuutta Suomessa.