Seuraava hallitus on kovan paikan edessä – Kaksi hyvää uutista sentään on

Valtiovarainministeriö (VM) julkaisi maanantaina meno- ja rakenne- sekä verokartoituksen. Niissä VM käy läpi koko julkisen talouden eli valtionhallinnon, hyvinvointialueet, kunnat ja sosiaaliturvarahastot – ideana on tarjota poliitikoille kattavat listat siitä, millaisilla toimilla ensi vaalikaudella julkista taloutta voi ja pitää tasapainottaa.

VM:n budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoi julkistamistilaisuudessa, että homma on edelleen omissa käsissä: siis suomalaisten puolueiden ja päättäjien, eikä esimerkiksi kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Euroopan unionin komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) muodostaman troikan. Troikka ohjasi Kreikan taloutta maan velkakriisin aikana vuosina 2010–2018.

Hyvä uutinen on myös se, että VM:n ja Niemelän arvion mukaan Suomen julkisen talouden saa raiteilleen kahdessa vaalikaudessa eli kahdeksassa vuodessa, mutta se vaatii paljon poliittista rohkeutta.

Niemelän mukaan julkista päätöksentekoa

Niemelän mukaan julkista päätöksentekoa on ohjannut nimenomaan rohkeuden puute, riittäviä päätöksiä ei ole uskallettu tehdä. Samalla kun poliitikot ovat panostaneet johonkin, olisi pitänyt uskaltaa päättää, mistä vastaavasti säästetään. Ensi vaalikaudella julkisia menoja tulisi sopeuttaa arviolta 8–11 miljardia euroa.

VM tai budjettipäällikkö eivät halua ottaa kantaa siihen, kuinka suuri osuus tehdään veronkorotuksilla ja kuinka paljon menosäästöillä. Niemelä kuitenkin sanoi maanantaina, että ”ääripäihin ei ole syytä majoittua”. Niemelän mukaan lopputulos on keskivälin jommallakummalla puolella.

Puolueet ovat ryhtyneet esittelemään omia sapluunoitaan ensi vaalikautta silmällä pitäen. Kokoomus sopeuttaisi julkista taloutta yhdeksän miljardin euron suorilla menosäästöillä siten, ettei veroja koroteta lainkaan. Perussuomalaiset esitteli viime viikolla omaa malliaan: se on kahdeksan miljardia euroa suoria menosäästöjä, yksi miljardi verotuksellisia ja muita tulotoimia.

Nämä ovat leikkaamisen ääripäät

Nämä ovat leikkaamisen ääripäät. Toisessa laidassa seilaa sitten vasemmistoliitto, joka sopeuttaisi julkista taloutta ensisijaisesti nostamalla veroja noin yhdeksällä miljardilla eurolla. Gallupykkönen, potentiaalinen seuraava pääministeripuolue SDP ei ole korttejaan vielä paljastanut kuin osittain, mutta se tullee esittämään, että sopeutuksesta noin puolet on leikkauksia, puolet veroja.

Lopullisen sopeuttamisen sisällön ratkaisee sitten hallituspohja ja -ohjelma. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen kireästi verotettu maa. Olisikin tärkeää, että sopeuttaminen painottuisi menosäästöihin.

Ongelmamme ei ole se, että meillä olisi liian vähän veroja. Ongelma on se, että julkiset palvelut ja sosiaaliturva ovat rönsyilleet niin paljon, ettei meillä ole enää varaa siihen kaikkeen. Budjettipäällikkö Niemelä sanoi maanantaina, että mitään sektoria ei voida jättää tulevien sopeutustoimien ulkopuolelle.