Rautakauden muoti paljastaa: Suomi on ollut huomattavasti vauraampaa aluetta kuin aiemmin on luultu

900 vuotta sitten Ravattulan Ristimäelle haudattiin noin 165 sentin pituinen nainen. Hänet asetettiin selälleen lauta-arkkuun, käsivarret taivutettuna vyötärön päälle. Myöhäisrautakautinen hauta löydettiin vuonna 2016 ja samalla huomattiin, että naisen yllä oli säilynyt harvinaisen paljon tekstiiliä.

Laboratoriotutkimusten avulla naisen yllä olleet vaatteet pystyttiin ennallistamaan, ja näin syntyi Ravattulan muinaispuku. Järjestyksessä se on kymmenes kotimainen naisten muinaispuku ja tällä vuosituhannella taas ensimmäinen laatuaan. Ravattulan hautalöytö ja sen pohjalta syntynyt puku ovat olleet alan piireissä, jos nyt ei ihan sensaatio, niin ainakin tapaus.

Helsingin työväenopiston ensimmäinen Ravattulan muinaispuvun kurssikokonaisuus alkoi syksyllä 2022 ja seuraavana vuonna julkaistiin Ravattulan muinaispuku. Tutkimukset ja valmistusohjeet -kirja.

Toiseen kurssikokonaisuuteen osallistui myös Maria

Toiseen kurssikokonaisuuteen osallistui myös Maria Hongisto-Mäenpää. Villaisen puvun valmistuminen kesti noin kaksi ja puoli vuotta, mikä ei ole ihme, koska tekeminen vaati huomattavan määrän erityistaitoja. Hongisto-Mäenpäälle muinaispuvuissa yhdistyvät kaksi mielenkiinnon kohdetta: historia ja käsityöt.

– Tähän on kuulunut kankaan kudontaa, pronssipiraalikorujen tekemistä, erilaisten nauhojen kutomista, ompelemista ja kenkien valmistamista nahasta. Olen oppinut projektin aikana paljon uutta.

Hongisto-Mäenpään mukaan muinaispuvun valmistaminen avaa etenkin sitä, millaista esihistoriallinen arkielämä on ollut.

Historiassa on perinteisesti tutkittu kuninkaita

– Historiassa on perinteisesti tutkittu kuninkaita, sotia ja suuria poliittisia tapahtumia. Tällainen projekti antaa mahdollisuuden pohtia, miten tavalliset ihmiset ovat eläneet ja miten paljon aikaa esimerkiksi vaatteiden tekemiseen on kulunut. Kyse on ollut valtaisasta prosessista, ja vaatteet ovat olleet hyvin arvokkaita.

Muinaispuvut kertovat siitäkin, miten paljon suomalaisilla tai Suomen alueella asuneilla henkilöillä on ollut kontakteja muualle maailmaan.

– Näissä muinaispuvuissa on paljon baltialaista juonta ja niin idästä kuin lännestäkin tulleita vaikutteita. Toisaalta meillä on aivan omat rautakautiset lautanauhamme, joita ei löydy vaikkapa lännen suunnalta, Maria Hongisto-Mäenpää kertoo.

Lautanauha on muinaistekniikalla kudottu nauha, jota muinaispuvussa käytetään muun muassa vyönä. Lautanauhaa valmistetaan kiertämällä pieniä kortteja tai lautoja, joiden kulmiin on kiinnitetty langat.

Maria Hongisto-Mäenpään tavoin myös Niina Karppinen on osallistunut Helsingin työväenopiston Ravattulan muinaispuvun kurssikokonaisuuteen. Häntä kiinnostavat etenkin vanhat ja perinteiset käsityötaidot.