Miljoonahankkeesta paljastui epäselvyyksiä Rautalammilla – päättäjät saivat väärää tietoa
Ulkopuolinen selvitys paljastaa, että teollisuusalueen rakentamisen budjetointi ja päätöksenteko pettivät laajasti.
Pohjoissavolainen Rautalammin kunta havahtui keväällä runsaaseen rahanmenoon. Kunnan teollisuusalueen rakentamiseen kului viime vuonna rahaa lähes 850 000 euroa enemmän kuin talousarvioon oli varattu. Hanke maksoi runsaat 1,6 miljoonaa euroa. Kunta saa siihen isot EU-tuet, 950 000 euroa. Kunnan oma osuus on lähes 660 000 euroa.
Äkkiseltään luettuna summat kuulostavat sekavilta. Kunnanvaltuusto päätti teettää asiasta riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin, koska ei saanut budjetin ylitykseen selvää vastausta. Rautalammin kunnanhallituksen puheenjohtaja Joni-Matti Kuikka (kesk.) kommentoi videolla Toholahden hanketta:
Tilintarkastusyhteisö Talvea selvitti laajennetussa tilintarkastuksessa, mitä teollisuusalueen hankkeesta oli päätetty, miten kuluja oli seurattu ja mitä niistä oli kerrottu päättäjille. Selvitys koski koko hanketta vuosina 2023–2026. Vaikka talousarvio on ylittynyt, kyse ei ole siitä, että kunnassa olisi hassattu satoja tuhansia euroja taivaan tuuliin. Sen sijaan asioita on tehty väärällä tavalla.
Kyse on hankkeen erikoisesta budjetointitavasta
Kyse on hankkeen erikoisesta budjetointitavasta, joka vaikeuttaa kulujen seurantaa. Selvityksen mukaan investoinnin päätöksenteko ei ole edennyt kuntalain, kunnan sisäisten ohjeiden ja toimivaltamääräysten mukaisesti. Tapaus herättää kysymyksen siitä, onko pienissä kunnissa riittävästi oikeudellista ja taloudellista osaamista.
AMNZ Uutiset pyysi asiasta kommentteja asiasta Rautalammin tekniseltä johtajalta Ari Lindgreniltä ja kunnanjohtaja Anu Sepposelta. He ilmoittivat kommentoivansa asiaa vasta sen jälkeen, kun kunnanvaltuusto on käsitellyt asian.
Hanke on budjetoitu nettona. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta on varannut talousarviossaan hankkeeseen vain kunnan oman rahoitusosuuden. Avustukset on laskettu mukaan etukäteen, vaikka ne maksetaan jälkeenpäin. Tämä johtaa siihen, että hankkeen määräraha ei riitä, kun laskuja on maksettava pitkin vuotta.
Näytimme raporttia Itä-Suomen yliopiston hallinto-oikeuden
Näytimme raporttia Itä-Suomen yliopiston hallinto-oikeuden yliopistonlehtori Jarkko Pesulle . Hän on yksi yliopiston kuntajohdon oikeudellisen kehittämiskoulutuksen opettajista. Yliopisto on aloittanut koulutuksen, koska kaikissa kunnissa ei ole oikeudellista osaamista.
Pesun mukaan hankkeen budjetointi nettona on alkeellinen virhe.
