Eläkepomo vääntää rautalangasta, miten indeksileikkuri iskisi 2 000 euron eläkkeeseen

Maan suurimman työeläkevakuuttajan Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander päästelee tiukkaa kritiikkiä poliitikkojen ja valtiovarainministeriön kaavailemiin eläkeleikkauksiin AMNZ:n Haapala.NYT -ohjelman haastattelussa. Politiikkojen ei kannattaisi tulla toimivan ja hyvässä tilanteessa olevan eläkejärjestelmän kimppuun paikatakseen itse aiheuttamaansa valtiontalouden kriisiä.

– Luulen, että sadassa vuodessa tulee aika monta kriisiä. Jos joka kerta sitten leikataan indeksejä ja muuta, niin vähitellen eläkkeistä ei ole paljon nostamista jäljellä.

Erityisesti Kiander ihmettelee suunnitelmia, joissa eläkeindeksit jäädytettäisiin, jotta työeläkemaksujen alentamisen kautta voitaisiin vastaavasti kiristää ansiotuloverotusta. Kiander vääntää rautalangasta, mitä esimerkiksi perussuomalaisten vaatima indeksijäädytys yli 2 000 euron eläkkeisiin tarkoittaisi käytännössä.

Jos ei tehdä indeksitarkistusta niin

– Jos ei tehdä indeksitarkistusta, niin se tarkoittaa, että eläkkeen reaalinen ostovoima putoaa noin 10 prosenttia neljässä vuodessa. Eli se eläke, mikä nyt olisi vaikka kaksi tonnia, niin se olisi reaaliarvoltaan sitten vain 1 804 euroa.

– Ja vaikka indeksileikkaus olisi määräaikainen, niin siitä ei asianomainen eläkeläinen sitten koskaan saa kompensaatiota, vaan kantaa koko lopun elämänsä indeksileikkauksen tuottama tulon menetystä.

– Sen sijaan henkilö, joka jää eläkkeelle leikkausvaiheen jälkeen, niin hänellä taas indeksit juoksevat aivan hyvin.

Kianderin mukaan edessä olisikin eläkeläisten

Kianderin mukaan edessä olisikin eläkeläisten lottoarvonta.

– Tässä asetetaan ihmisiä aika erilaiseen asemaan sen perusteella, että minä vuonna on sattunut syntymään ja milloin jäämään eläkkeelle.

Suunnitelma on Kianderin mukaan niin monimutkainen häkkyrä, että suurin osa kansalaisista on tippunut jo kärryltä, mihin eläkeleikkauksista kaavaillut säästöt edes päätyisivät.

– Tässä on hyvin suurta epäselvyyttä siitä, että mistä ne eläkerahat tulevat ja minne ne menevät, ja kuka maksaa mitäkin ja mitä tämmöisellä indeksileikkauksella voidaan saavuttaa, Kiander listaa ja arvelee,että keskustelun ”ylilyönnit” jatkuvat vaaleihin saakka.

– Mutta valtio siis ei maksa näitä eläkkeitä. Valtio maksaa joitakin muita eläkemenoja kyllä, kuten esimerkiksi tukee yrittäjäeläkkeitä ja maatalouseläkkeitä ja merimieseläkkeitä sekä lisäksi maksaa kansaneläkettä ja takuueläkettä. Mutta ne eivät tähän varsinaiseen työeläkejärjestelmään kuulu.

Kianderin mukaan kummallisinta on se, että itse eläkejärjestelmän kannalta leikkauksiin ei ole mitään syytä.