YK:n luontokokouksessa kiisteltiin luontokadon pysäyttämisestä
Kokouksen oli määrä päättyä perjantaina, mutta ympäristöministeri Sari Multalan (kok.) mukaan useita asioita oli vielä auki perjantaina iltapäivällä
Maailman maat, Suomi mukaan lukien, eivät vieläkään toimi tarpeeksi tai riittävän nopeasti luontokadon pysäyttämiseksi. Tämä viesti tuli esille selvästi YK:n luontokokouksessa Armenian Jerevanissa, kertoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho .
Kokouksessa tarkasteltiin ensi kertaa vuonna 2022 Montrealissa sovittujen kansainvälisten luontotavoitteiden toimeenpanoa ja toteutumista. Niiden tavoitteena on suojella 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista ja ennallistaa vähintään 30 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä vuoteen 2030 mennessä.
Kansallisten toimien nopeuttaminen, riittävän rahoituksen turvaaminen, biodiversiteetin valtavirtaistaminen päätöksenteossa läpileikkaavana ja politiikkaa ohjaavana periaatteena, luettelee Kotiaho painopisteitä, joilla asiassa voitaisiin onnistua.
Multalan mukaan kokouksessa kiistaa aiheuttivat
Multalan mukaan kokouksessa kiistaa aiheuttivat muun muassa keinot, joilla luontokatoa voitaisiin pysäyttää nopeammin. Ongelmaksi muodostui myös sopeutumisrahoitus niille kehittyville maille, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Tällä hetkellä EU vastaa isosta siivusta rahoitusta.
– Meidän kantamme yhdessä EU:n kanssa on, että rahoittajapohjaa pitää laajentaa.
Multala mainitsee EU:n ja Suomen ajaneen kokouksen päätöslauselmaan tavoitetta, jonka mukaan luonnolle haitallisia talousvirtoja pitäisi kartoittaa ja pystyä karsimaan. Myös positiivisia kannusteita pitäisi lisätä.
LUE MYÖS
