Yhä useampi jättää asuntonsa vastikkeet maksamatta – Taustalla karu syy
Kiinteistöliitto kertoo, että vastikerästien määrä on noussut taloyhtiöissä. Kuinka huolestuttavalta tilanne näyttää keskimääräisen osakkaan kannalta?
Tuoreen kyselyn mukaan lähes joka toisessa taloyhtiössä on omistusasuntojen vastikerästejä, Kiinteistöliitto kertoo tiedotteessaan . Vastikerästit ovat kasvaneet kymmenellä prosentilla kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä.
Kiinteistöliiton vanhempi juristi Pauliina Haapsaari kertoo, että vastikerästit ja asuntojen hallintaanotot herättävät yhä enemmän kysymyksiä taloyhtiöissä, mikä näkyy soittoina Kiinteistöliiton neuvontapuhelimiin. Haapsaari kertoo, että ilmiö on voimistunut muutaman viime vuoden aikana.
– Huomaa selkeästi, että kun eläminen on kallistunut ja hinnat nousseet, vaikutus valuu myös siihen, että tiukassa tilanteessa vastikkeita voi jäädä maksamatta, Haapsaari sanoo.
Kiinteistöliiton jäsenpalvelujen ja kehityksen johtaja
Myös Kiinteistöliiton jäsenpalvelujen ja kehityksen johtaja Juho Järvinen vahvistaa ilmiön. Hän tosin huomauttaa, että taloyhtiöt eivät ole asiassa samalla viivalla, vaan tilanteeseen vaikuttavat esimerkiksi yhtiön koko ja kassatilanne.
– Se voi iskeä eri taloyhtiöihin vähän eri tahdilla, Järvinen kertoo.
Kiinteistöliiton kyselyn mukaan pääkaupunkiseudulla vastikerästejä on enemmän kuin muualla Suomessa. Haapsaari nostaa esiin myös syrjäisempien seutujen liikehuoneistot, joiden vastikerästit ovat nousseet. Hänen mukaansa ilmiö ei kuitenkaan ole sidottu tiettyyn paikkaan, vaan heikko taloustilanne vaikuttaa asiaan kaikkialla.
Kiinteistöliiton kyselyn mukaan huoneistojen hallintaanottoja
Kiinteistöliiton kyselyn mukaan huoneistojen hallintaanottoja oli tehnyt harvempi kuin joka kymmenes vastanneista taloyhtiöistä. Keskimääräistä enemmän hallintaanottoja tehtiin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa sekä kaikkein uusimmissa taloyhtiöissä.
– Näitä molempia yhdistää se, että niissä on aika paljon yhtiölainaa – joko rakennusaikaista tai peruskorjauksesta tullutta, Järvinen sanoo.
Haapsaari kertoo, että neuvontapuheluissa taloyhtiön edustajien kanssa pohditaan, miten vastikerästeihin voidaan puuttua. Järein keino on huoneiston ottaminen taloyhtiön hallintaan. Oikeuskäytännön mukaan yhtiökokous voi päättää asunnon hallintaanotosta, jos vastikerästejä on kertynyt vähintään kolmelta kuukaudelta.
Taloyhtiö voi kuitenkin ennen tätä yrittää periä rästiin jääneitä maksuja perintäyhtiön kautta tai lähettämällä maksumuistutuksia.
– Viime kädessä velkaa voidaan periä velkomustuomiolla käräjäoikeudesta. Tuomion saatuaan taloyhtiö voi hakea tuomion täytäntöönpanoa ulosotolta. Rästejä voidaan periä hallintaanoton sijasta tai ohella, eli on mahdollista viedä molempia eteenpäin yhtä aikaa, Haapsaari kertoo.
– Jää aina taloyhtiön hallituksen harkittavaksi, miten halutaan edetä.
Järvinen ja Haapsaari korostavat, että tärkein asia, jonka taloyhtiöt voivat tehdä, on se, että ne pysyvät kärryillä osakkaidensa tilanteista. Vastikerästeihin kannattaa puuttua ennemmin kuin myöhemmin.
