Uhrin ei pidä hävetä, osoittaa Käräjät: juhlaesityksen aiheena on naisen itsemääräämisoikeus
Tampereen Työväen Teatteri täyttää 125 vuotta. Sen juhlanäytelmä Käräjät käsittelee naisten itsemääräämisoikeutta ja rikoksen uhrille sälytettyä häpeää.
– Se on sitten tuomioiren aika, huudahtaa Taimi ( Heidi Kiviharju ) Tampereen Työväen Teatterin Käräjissä .
Ollaan 1930-luvun pohjalaisessa kylässä. Taimilla on jo yhdeksän lasta, eikä kymmenettä enää jaksaisi: mihin sen laittaakaan? Kylässä on oma sikiönlähdettäjä, joka on keskeyttänyt epätoivottuja raskauksia vuosikausia. Kunnes höppänä Vilja-täti ( Sari Mällinen ) puhuu ohi suunsa ja käynnistää vahingossa rikostutkinnan.
Paikalle saapuu lääninetsivä, ja kymmenet kyläläiset joutuvat käräjille laittomista sikiönlähdetyksistä. Sirkku Peltolan ohjaama Käräjät perustuu Markus Nummen palkittuun romaaniin, ja se juhlistaa 125 vuotta täyttävää Tampereen Työväen Teatteria (TTT).
Se kertoo lapsiin ja naisiin
– Se kertoo lapsiin ja naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta ja sikiönlähdetyksistä. Tänä päivänä naisten itsemääräämisoikeus ja aborttikysymys ovat taas tapetilla, Peltola sanoo. Hän on myös sovittanut tekstin.
Peltola korostaa, että työväenteatterille on aina ollut tärkeää ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Ja sen äärellä ollaan jälleen.
– Naisen asemassa on monessa asiassa tapahtunut positiivista kehitystä, mutta ällistyttävän merkittävissä asioissa on menty takapakkia, hän sanoo.
TTT perustettiin 1901
TTT perustettiin 1901. Uuden teatterin ensimmäinen esitys oli työväestöä usein näytelmissään kuvanneen Minna Canthin Anna-Liisa . Se on tarina nuoresta naisesta, joka synnyttää salassa aviottoman lapsen ja surmaa sen.
– Minna Canth oli aikaansa edellä käsitellessään naisia koskevia aiheita. Nainen ei ole koskaan ollut ykkönen, eikä ole edelleenkään, Peltola sanoo.
Teatterin nykyinen virkaa tekevä taiteellinen johtaja Hanna Suutela kertoo, että Anna-Liisa valittiin aikoinaan avajaisnäytelmäksi, koska se edusti uudelle teatterille tärkeitä arvoja ja antoi äänen maan hiljaisille.
– Se puolusti tyttöjä ja nuoria, mikä on tärkeää tänä päivänäkin, Suutela sanoo.
125 vuotta myöhemmin Käräjien ytimessä ovat jälleen naisen ruumis, häpeä ja yhteisön tuomio.
