Obama palasi – Ja se kertoo kaiken
USA:n demokraatit ovat matkalla kohti vaalivoittoa, mutta puolueen linja on ihan yhtä hukassa kuin ennenkin, kirjoittaa Joonas Lehtonen.
Yhdysvaltojen välivaalit ovat jo aivan kulman takana. Amerikkalaiset äänestävät ensi viikon tiistaina kongressin kokoonpanosta ja lukuisissa erilaisissa paikallisvaaleissa. Presidentti ei vaihdu, mutta kongressin alemmassa kamarissa eli edustajainhuoneessa pelissä ovat kaikki paikat ja yläkamarissa senaatissa kolmannes paikoista. Vaalin tulos vaikuttaa täten merkittävästi siihen, miten Donald Trump voi edistää politiikkaansa ja esimerkiksi erilaisia nimityksiä.
Kannatuskyselyt povaavat Trumpille kylmää kyytiä. Osa ennusteista julistaa jo lähes varmasti Trumpin republikaanien menettävän enemmistönsä edustajainhuoneessa. Gallupien perusteella demokraateilla on mahdollisuus voittaa myös senaatti hallintaansa, mitä pidettiin vielä alle vuosi sitten suoranaisena mahdottomuutena.
Kisa on tiukkaa, ja kyselyt ovat ennenkin aliarvioineet Trumpin leirin kannatusta. Kriittisten vaalien loppusuoralla kummatkin pääpuolueet ovat vyöryttäneet kampanjalavoille ykköstykkejään. Trumpkin on kiertänyt Yhdysvaltoja hurjalla tahdilla ja yllyttänyt kannattajiaan äänestämään kuin hän itse olisi ehdolla.
Demokraatit kaivoivat naftaliinista varmimman hevosensa
Demokraatit kaivoivat naftaliinista varmimman hevosensa, entisen presidentin Barack Obaman . Lähes 10 vuotta sitten Valkoisen talon taakseen jättänyt Obama nousi viime viikonloppuna lavalle Michiganissa ja Ohiossa. Hän syytti kampanjatilaisuuksissa kovin sanoin Trumpia korruptiosta ja rajusta virhearviosta Iranissa.
65-vuotias Obama on viime vuosina keskittynyt aivan muihin asioihin kuin politiikkaan esimerkiksi kirjoittamalla muistelmiaan ja pyörittämällä tuotantoyhtiötä. Tiukoissa paikoissa Obama on kuitenkin palannut säännöllisesti kampanjoimaan demokraattien puolesta, sillä karismaattisena puhujana pidetty ex-presidentti johtaa edelleen toistuvasti erilaisia kyselyitä USA:n suosituimmista poliitikoista.
Obaman marssittaminen osaksi välivaalikampanjaa onkin paljonpuhuvaa. Se paljastaa, että demokraattien ykkösnimi on edelleen eläkeikäinen ex-poliitikko, jolla ei ole tiettävästi mitään hinkua palata päättäviin asemiin.
Toinen ex-presidentti Joe Biden joutui
Toinen ex-presidentti Joe Biden joutui epäsuosioon liian pitkään vallankahvassa roikuttuaan. Presidentinvaalit Trumpille hävinnyt Kamala Harris on tiettävästi tarjonnut apuaan, mutta tullut ainakin paikoin torjutuksi.
Kongressissa edustajainhuoneen demokraattijohtaja Hakeem Jeffries ei ole saanut samanlaista jalansijaa kuin edeltäjänsä Nancy Pelosi , ja senaatissa osa omista kampeaa Chuck Schumeria jo eläkkeelle.
Laajemminkin puolue vaikuttaa olevan yhä eksyksissä sen suhteen, pitäisikö linjaa viedä vahvemmin vasemmalle vai kohti poliittista keskustaa. Välivaaleissakin esimerkiksi demokraattien näkyvimmät senaattoriehdokkaat edustavat monenlaisia suuntauksia aina kristinuskoa korostavasta Texasin James Talaricosta Michiganin progressiiviseen Abdul El-Sayediin .
Selkeän suunnan ja johtohahmon puute on demokraateille ongelma, koska käytännössä heti välivaalien jälkeen aletaan ottaa asetelmia vuoden 2028 presidentinvaaleihin. Kaksipuoluejärjestelmässä puolueet ovat luonnostaankin kirjavia ja linjakeskustelu usein hyvästä, mutta uhkana on, että repivä esivaalikilpa leimaa jälleen demokraatit sekasorron puolueeksi.
