Koululaisten Pisa-tulokset halutaan nousuun kansallisten kokeiden avulla – joukko tutkijoita vastustaa jyrkästi

Joukko tutkijoita arvostelee Suomeen ehdotettuja peruskoululaisten kansallisia kokeita. Tutkijoiden mukaan Suomen lasten ja nuorten oppimistuloksia ei saataisi kokonaisia ikäluokkia koskevien kokeiden avulla nousuun. Tutkijoiden mielestä testien haitat ylittäisivät niiden hyödyt.

– Kansallisten kokeiden yhteys oppimistulosten paranemiseen on ollut muualla joko heikko tai ristiriitainen. Erityisesti heikommin suoriutuvat koulut eivät ole hyötyneet kansallisista kokeista, Tampereen yliopiston koulutuspolitiikan professori Jaakko Kauko sanoo.

Kaukon mukaan kansalliset testit eivät siten edistäisi oppilaiden yhdenvertaisuutta. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan kokeet ovat myös lisänneet oppilaiden paineita ja sitä, että opetus tähtää kokeiden sisältöön.

Ryhmä koulutuspolitiikan ja oppimisen arvioinnin

Ryhmä koulutuspolitiikan ja oppimisen arvioinnin tutkijoita järjesti aiheesta tiedotustilaisuuden lokakuun lopussa. Heidän mukaansa julkisuudessa on ollut esillä yksipuolisia näkemyksiä Suomeen ehdotetuista kansallisista kokeista.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on ehdottanut , että Suomen kouluissa voitaisiin kokeilla koko ikäluokalle suunnattuja kansallisia kokeita. Niiden avulla halutaan saada luotettavaa tietoa koululaisten oppimistuloksista. Taustalla on huoli osaamisen heikentymisestä. Lasten ja nuorten oppimistulokset ovat jatkaneet heikentymistään esimerkiksi kansainvälisissä Pisa-testeissä.

Erityisesti koulutusta tutkineet taloustieteilijät ovat tuoneet esille kansallisten testien hyötyjä . Niiden avulla saataisiin vertailukelpoista tietoa oppimistuloksista eri alueilta ja kouluista. Tämä olisi heidän mielestään tärkeää siksi, että koulussa tehtävien uudistusten vaikutusta oppimiseen olisi mahdollista seurata.

Kansallisten kokeiden taloustaustaisten puoltajien mukaan

Kansallisten kokeiden taloustaustaisten puoltajien mukaan Suomessa ei ole riittävästi tietoa siitä, mistä oppimistulosten lasku johtuu. Koulutuspolitiikan ja opetuksen arvioinnin asiantuntijoiden mukaan Suomessa on kuitenkin valtavasti tutkimustietoa kouluista, oppimisesta ja opettamisesta. Heidän mielestään kansallinen koe ei toisi sen lisäksi ratkaisevaa lisätietoa.

Useat Suomessa tehtävät edustavaan otokseen perustuvat tutkimukset kertovat heidän mukaansa oppimistuloksista yhtä hyvin kuin testit, joihin kaikki koulut osallistuisivat. Tällaiset, koko ikäluokan sijaan pienempään ryhmään kohdistuvat tutkimukset ovat myös kustannustehokkaampia.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintöön on nostettu Suomelle malliksi kansalliset kokeet Tanskassa. Tanskan mallia tutkinut ja sitä pitkään seurannut tanskalainen professori Christian Ydesen Zürichin yliopistosta kertoo, ettei oppimistuloksia ole Tanskan mallilla saatu nousuun.